KOUVOLA, LIIKKALA “Junnailijan pilli ilimoo jo viilsi, ilimoo jo viilsi”! Raotakylykikukko kiskoloilla viilsi, Lentävä Kalakukko!”

Laulava kulkuri eli kotkalainen freelance-näyttelijä Keijo Kumanto johdatteli kitaransa säestyksellä runsaslukuisen yleisön yhteislauluun Kouvolan Liikkalassa viime vuoden lokakuun lopulla.

Tarinaa kuljettivat eteenpäin juna- ja rautatieaiheiset yhteislaulut, joita säesti kitarallaan näyttelijä–laulaja Keijo Kumanto.

Juna- ja rautatieaiheinen musiikki vei tarinallista kotiseututuokiota eteenpäin kuin kiskot junaa, kulkijaa.

Tilaisuudessa laulettiiin kappaleet “Kiskot vievät etelään”, “Savon muan Hilima” (“Juna vislas just pois Kouvolasta”), “Lentävä kalakukko”, “Menolippu”, “Meksikon pikajuna”, “Veturi, taksi, valtamerilaiva”, “Ukko-Pekka uu-uu”, “Lättähattublues”, “Teinienkeli” ja “Juna kulkee”.

Ostos- ja asiointimatkoja

Maamme rautateiden henkilöliikenteen aloittamisesta tuli kuluneeksi viime vuonna 160 vuotta, sillä Helsinki–Hämeenlinna-raideyhteys otettiin käyttöön vuonna 1862.

Juna toi ja vei myös liikkalalaisia niin Inkeroisiin, Metsäkylään kuin Haminaan. Henkilöliikenne vuonna 1899 valmistuneella radalla loppui vuonna 1968 ja tavaraliikenne tammikuussa 1984, jonka jälkeen rata purettiin.

– Muistellaan mitä muistoissa on, Liikkalan aseman ja Haminan radan historiasta kertonut inkeroislainen Juha Tuomela kiteytti kotiseutuiltapäivän osuvasti.

Liikkalan asemasta on vuonna 1999 paljastettu muistomerkki sen sijainnin läheisyydessä.

– Aseman merkitys oli aikoinaan suuri koko kylälle ja myös naapurikylille. Tehtiin ostos- ja asiointimatkoja sekä vietiin tavaraa torille myytäväksi, inkeroislainen Juha Tuomela kertoi.

Tuomela vietti lapsuudessaan paljon aikaa Liikkalan aseman seudulla, sillä hänen isänsä oli Liikkalan aseman asemamies ja isoisä VR:n remonttimies.

– Tavaraliikenteen merkitys Haminan radalla lisääntyi huomattavasti kun Haminan syväsataman kehitys vauhdittui 1930-luvun lopulla. 1930-luvulta pitkälti sodan jälkeen liikenne oli vilkasta. Junia kulki 4–5, parhaimmillaan 8–9 junaa kumpaankin suuntaan ja erikseen maitojuna, Tuomela jatkoi.

Liikkalan VPK-talon puffetti muuntui tilaisuuden lopuksi junan ravintolaksi, jossa kahvin ja piirakan lisäksi keskusteltiin ja luettiin vanhojen Maaseutu-lehtien kopioita. Kuvassa Vesa Vainio (vas.) ja Veino Vakkari sekä Hannu Vakkari.

Aatelisherra Vonteeni vieraili

Tilaisuudessa kuultiin myös muistoja ja kommentteja paikalla olleen yleisön joukosta sekä kuopiolaisen Reetta Väänäsen välittämiä poimintoja hänen kirjoituksistaan, jotka koskevat Haminan rataa.

Tilaisuuteen toi oman tervehdyksensä Sippolan vonteeniksi vuosiksi 2007–2009 valittu liikkalalainen Ekke Lekander.

Sippolan vonteeni vuosimallia 2007–2009 eli Ekke Lekander vieraili kotiseutuiltapäivässä hallitsevan vonteenin Antero Rautiaisen sijaisena.

  – Kun Sippolassa kolme miestä kohtaa, niin siinä usein on kaksi vonteenia, hän kuvaili Vonteenin Valssi -tapahtumasta alkunsa saaneen kotiseutuperinteen laajuutta.

Ensimmäinen vonteeni valittiin vuonna 1993 ja nykyinen vonteeni Antero Rautiainen on 21. tehtävään valittu. Vonteenin valinnalla kunnioitetaan Sippolan hovin eli kartanon omistajana vuosina 1856–1894 olleen kapteeni ja valtiopäivämies Aleksander Leonard von Daehnin (1821–1894) perintöä kartanon viimeisenä von Daehn -nimisenä.

Tapahtuman päätteeksi ensiesitettiin Mänttärin sukulaulun kaikille avoimen sovituskilpailun voittajaversiot videoesityksinä, joiden takana ovat helsinkiläinen Johannes Österlund (taulu 234) ja jyväskyläläinen Mikael Sipilä (taulu 10777).

Iltapäivän aikana yleisö pääsi tutustumaan muun muassa valokuviin, jotka kertoivat Liikkalassa 21.–22.10.1922 järjestetystä kansainvälisestä sotaharjoituksesta.

Kotiseutuiltapäiviä on koronavuosia lukuunottamatta järjestetty vuodesta 2016 lähtien.

Sukuyhdistys kehittyy ja uudistuu

Mänttärin Sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri muisteli puheenvuorossaan kuulemaansa tarinaa Liikkalan asemalta.

– Eräs paikallinen mies kovasti kiiruhti asemalle ja pääsikin junalle, joka juuri meni. Hän totesi siihen, että “hyvä, etten enempää myöhästynyt”.

Haminan radan peruskorjauksiin liittyy monia sattumuksia. Mänttäri nosti esille tarinan panostajan apulaiseksi pestautuneesta 17-vuotiaasta nuoresta miehestä.

Mänttärin Sukuyhdistyksen tervehdyksen tilaisuuteen toi hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri.

– Eräänä sunnuntaina oli tarkoitus tehdä kallioräjäytyksiä, joita varten oli porattu 4,9 metriä syvät reiät. Kova pakkanen esti kuitenkin räjäytykset. Panostaja päätti, että hän lähtee nyt takaisin kotiin Kuopioon ja antoi tehtävän apulaiselle. Ohjeeksi hän antoi, että 300 kiloa dynamiittia pitää saada reikiin menemään.

– Apulainen käytti 325 kiloa, ja sai aikaan pamauksen, jonka johdosta kalliota mureni pieniksi paloiksi. Automiehet kiittelivät, kun lastattavaa riitti.

Puheenjohtaja korosti, että vaikka muistoja ja tarinoita riittää, sukuyhdistys kehittyy ja uudistuu hyvää vauhtia.

– Järjestämme kaikille avoimia tapahtumia, joista yhtenä esimerkkinä ovat kotiseutuiltapäivät ja uutena MänttäriOpen-frisbeegolf-kilpailu.

Liikkalalainen Risto Kotiranta kertoi lähteneensä uteliaisuudesta kotiseutuiltapäivään rautatieaiheisen luennon innostamana.

"Setä oli Liikkalan topparoikassa"

Rautatieaiheinen luento kiinnosti liikkalalaista Risto Kotirantaa, jonka setä Matti Kotiranta työskenteli aikanaan Liikkalan topparoikassa.

– Muistan kouluikäisenä, kun pyöräilimme serkkujeni kanssa viemään iltapäiväkahvieväitä ratatöissä Varkaanahossa olleelle sedälleni. Silloin elettiin 1960-luvun loppua tai 1970-luvun alkua, hän kertoi.

Kotirannan mukaan Varkaanaho tuli sittemmin tunnetuksi rautahevosten lisäksi myös Rainer Härmän ja Mikko Liikkasen hevosurheilutoiminnan ansiosta.

– Jonkin verran uuttakin tietoa tuli radan historiasta. Kävin joskus matkustajajunalla äidin kanssa Haminassa ennen kuin liikenne loppui, vuonna 1963 syntynyt Kotiranta muisteli.

Junaradalla ei muutoin ole ollut Kotirannalle kovin suurta merkitystä hänen elämässään.

– Kerran tai kaksi olen käynyt junalla pohjoisessa. Liikkalalle radalla on ollut tärkeä rooli, kuten myös tiilitehtaalla.Jo viidennen kerran järjestettyyn kaikille avo

imeen kotiseutuiltapäivään osallistui noin 70 henkilöä Kymenlaaksosta, Hämeestä ja Uudeltamaalta.