KOUVOLA, LIIKKALA Kartanonrouvat upeissa asuissaan, soittokunnan fanfaari ja salossa hulmuava Suomen lippu loivat arvokkuutta, kun Kouvolan Liikkalassa sijaitsevaa 230 vuotta vanhaa linnoitusta juhlittiin heinäkuun lopulla. Vallijuhlaan oli saapunut väkeä noin 200.

– Kun myö täällä Liikkalassa puhutaan valleista, ne kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella. Niin kauas kuin meidän ajan ihmisten muisti yltää, Vallit ovat näyttäneet tältä: on keskusaukio eli linnakkeen sisäpiha ja sitä ympäröivät maavallit tykkiaukkoineen, Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anja-Liisa Turkia totesi avaussanoissaan.

Vallit kuuluvat 258 tilalle, joille jaettiin Liikkalan ja Sippolan hovien maat. Jokainen talo sai alle aarin. – Kun omistajia on niin paljon, laskettiin Vallit yhteismaaksi. Kukaan ei ottanut linnoitusaluetta asiakseen, Turkia jatkoi.

Kymenlaakson puhallinmusiikkiyhdistyksen seitsikko avasi tilaisuuden soittamalla kappaleen “Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa”.

Syksyllä 2019 kyläyhdistyksen hallitus sai tiedon mahdollisuudesta hakea Museovirastolta toiminta-avustusta.

– Koukeroisen paperisodan jälkeen saimme päätöksen, että Museovirasto maksaa 90 prosenttia metsurin palkasta.

Kyläyhdistyksen tehtäväksi jäi ruohonniitom ja saniaisten torjunta. Yhdistys avasi myös vanhan yhdyskäytävän ylävalleille.

– On tärkeää vaalia kulttuuriperintöä ja historiaa, jotta tulevatkin sukupolvet saavat nauttia esimerkiksi tästä Vallien alueesta. Ymmärtämällä historiaa, ymmärrämme paremmin nykypäivää ja tulevaisuutta, Turkia muistutti.

– Oman tarinan, historian, kirjoittaminen onnistuu nykyaikana helposti, eikä vaadi suuria omaisuuksia. Kaikki historia ei ole muinaishistoriaa. Tämän hetken jutut – kuten tämäkin tilaisuus – tulevat olemaan seuraavien sukupolvien historiaa. Tallentakaa omia tarinoita ja valokuvia teksteineen.

Koululainen Saini Turkia esitti Jalmar Vakkarin kirjoittaman runon Hirsimäen taistelusta 1789 Kustaa III:n sodan ajalta. Kuvassa myös juhlan juontaja Terhi Ruokonen-Jalo.

Rastirata syntyi koululaisten voimin

Viime vuoden keväällä nuoret tutustuivat linnoituksen alueeseen ja tekivät koulussa Liikkalan linnoituksen alueelle vallipolun opaskylttejä.

Vallijuhlan juontaja Terhi Ruokonen-Jalo kyseli rastiradan tekemisestä.

– Kirjasimme tietoa muun muassa ruutivarastoista ja kasarmeista, nyt kuudennella luokalla oleva Voitto Turkia kertoi juhlakansalle.

Koululainen Saini Turkia esitti Jalmar Vakkarin kirjoittaman runon Hirsimäen taistelusta 1789 Kustaa III:n sodan ajalta. Juhlassa kuultiin myös nuorten musiikkiesityksiä.

Kartanoiden rouvia Haminasta. Heitä esittivät Haminan Hywät Asukkaat ry:n neljä naista.

Liikkalan ja Ruotilan kyläkummi, kaupunginvaltuutettu Mika Byman (sd.) Myllykoskelta kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

– Liikkalan vallit ovat minulle ennestään tutut ja olen käynyt tutustumassa linnakkeeseen myös omien lasteni kanssa, hän kertoi.

Kouvolalainen opetusneuvos Sakari Viinikainen kertoi vanhan Haminan tien ja Liikkalan merkityksestä sotatoimissa jo paljon ennen Liikkalan linnakkeen rakentamista vuosina 1791–1792.

Vallijuhlan yhteydessä Liikkalan VPK-talossa pidettiin näyttely, jossa oli esillä materiaalia Kustaa III:n sodasta ja Suvorov-ketjusta sekä Liikkalassa vuonna 2022 järjestetystä sotaharjoituksesta. Esillä oli myös kuvia Liikkalasta 100 vuotta sitten ja Liikkala-aiheisia omakustannekirjoja, joita ovat kirjoittaneet Liikkala-juuriset ja Liikkalassa asuneet.

Kotiseututyön aktiivit Ekke ja Arja Lekander sekä Veino Vakkari saivat Liikkala-Ruotilan kyläyhdistyksen kunniakirjat. Kuvassa puheenjohtaja Anja-Liisa Turkia palkitsee kylän vanhimman Veino Vakkarin.

Veino Vakkari: “Kyläyhdistys tekee arvokasta kotiseututyötä”

Juhlan päätteeksi Liikkala-Ruotilan kyläyhdistys jakoi kunniakirjat huomionosoituksena kotiseututyöstä liikkalalaisille Veino Vakkarille sekä Arja ja Ekke Lekanderille.

Kyläyhdistys kiitti Veino Vakkaria vuosikymmeniä jatkuneesta kotiseututyöstä sekä kylien ja kulttuurien historian vaalimisesta monin tavoin.

– Olemme lukemattomia kertoja vaihtaneet tietoja, mistä kuka oli kotoisin, miten asiat olivat ja millaiselta maailma näytti vaikkapa 70 vuotta sitten. Sinä olet kylän vanhin ja korvaamaton. Haluamme kiittää sinua kaikesta siitä upeasta työstä, jota olet tehnyt, Terhi Ruokonen-Jalo sanoi.

Veino Vakkari muistutti pyyteettömän kotiseututyön merkityksestä kiitossanoissaan.

Kiitossanoissaan Vakkari palasi aluksi 1930-luvulle, jolloin Liikkalan valleilla järjestettiin suojeluskunnan kesäjuhlia.

– Joimme siellä punaista limonaatia ja torvisoittokunta juhlisti tapahtumaa, lähes 90-vuotias Veino Vakkari muisteli.

Hän kertoi pitkän iän aikana ehtineensä ahertaa kylässä monenlaista ja tehneensä myös kyläkirjoja.

– Työ on aina ollut palkatonta, eikä sitä kukaan ansiomielessä teekään. Arvostan aktiivista kyläyhdistystä, joka tekee arvokasta työtä kotiseudun hyväksi, hän kiitteli.

Vakkari nosti esille isoina seudun tapahtumina myös kotiseutujuhlat ja Vonteenin Valssin, jonka kehitti Kirsti Siraste.

– Yksi mieliinpainuneimpia hetkiä on vuodelta 1947, jolloin Sippolan Kunto täytti 40 vuotta ja valmistauduttiin Suomen suurkisoihin, joka oli urheilullisesti SVUL:n suurimpia tehtäviä. Sippolan Kunnosta oli 113 voimistelijaa, jotka Liikkalan valleilla.

Liikkalan Vallien talkoomies sai Anja-Liisa Turkialta linnakkeen komendantin tunnuksena koristeellisen hatun. Taustalla Veino Vakkari.

Opastyötä matkailun edistämiseksi

Liikkalan valleilla roolioppaana noin 30 vuotta toiminut Arja Lekander huomioitiin myös aktiivisuudesta ja rohkeudesta puolustaa kylän asioita.

– Toivottavasti joku innostuisi jatkamaan opastuksia. Olen tehnyt paljon työtä sen eteen, että tänne on saatu matkailijoita ympäri Kymenlaaksoa ja muualta Suomesta, hän sanoi.

Lekander nosti Liikkalan historiaan vaikuttaneista henkilöistä esille vähälle huomiolle jääneen venäläisen kenraali ja diplomaatti Jan Peter van Suchtelenin (1751–1836), jolla oli lahjoitusmaita Liikkalan, Ruotilan ja Mämmälän alueilla.

– Hän liikkui täällä myös Kustaa III:n sodassa ja neuvotteli Suomen sodan aikana Viaporin antautumisesta niin, että laukaustakaan ei ammuttu. Myöhemmin Liikkalan kreivi oli Venäjän suurlähettiläänä Tukholmassa.

Arja ja Ekke Lekander innostuivat tanssin pyörteisiin häävalssinsa “Uralin pihlaja” tahdissa. He avioituivat 45 vuotta sitten.

Liikkalan Vallien talkoomies Ekke Lekander nimettiin Liikkalan linnakkeen komendantiksi, jonka tunnusmerkiksi hän sai myös päähineen.

Kymenlaakson laulu päätti heinäkuisen linnoitusjuhlan. Tapahtuman järjesti Liikkala-Ruotilan kyläyhdistys yhteistyössä Liikkalan ja Ruotilan Marttojen, VPK:n ja kyläläisten talkooväen kanssa.

 

 

 

Sotaa Liikkalassa
Hirsimäen taistelu 1789
Joskus ennen Liikkalassa
pieni sota ryski.
Silloin täällä rintamassa
ruutipyssyt yski.

Kylän luona pieni mäki
silloin jotain hurjaa näki.
Kaiken yllä viha suuri,
polttava kuin tulimuuri.

Venäjän ja Ruotsin soltut
yllään verisinä koltut,
yhteen otti hullun lailla,
niin kuin järkeä ois vailla.

Kylään asti Ruotsi ehti,
mutta sitten kääntyi ”lehti”.
Heiltä puuttui voimat voittoon,
sekä uuteen voimain koittoon.

Länteen Ruotsin joukot siirtyi.
Päiväkirjaan uutta piirtyi.
Ruotsalaiset Kymen taaksi,
tämä puoli Ryssän maaksi.

Venäläiset kylään teki
kasarmit ja vallit.
Hevosia varten myöskin
kasarmeille tallit.

Ryssän kieli silloin täällä
kaikkialla kuultiin.
Eipä ihme, että maata
Venäjäksi luultiin.

Kaikki tuo on menneisyyttä,
niin kuin pahaa unta.
Kunpa ei vain koskaan moista
kokis kansakunta.

Pelkään, että haaveheni
on vain toiveunta.
Että mitä ollut on
ois ”menneen talven lunta”.

Tään ihmiskunnan vitsaus
on suuren suuri paha.
Suurimpana kuitenkin
on valta sekä raha.

Jalmar Vakkari, 1998

 

Liikkalan linnoituksesta kertoo Museoviraston pystyttämä kyltti. Taustalla juhlaväkeä.

FAKTA
Liikkalan linnake

  • Linnake on osa kenraali Aleksandr Suvorovin (1730–1800) suunnittelemaa ja rakennuttamaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää, joka sijaitsee Haminasta Kouvolaan johtavan vanhan maantien varrella.
  • Rakennustyöt käynnistyivät alkukesästä 1791. Vuonna 1792 linnakkeessa majaili 53-miehinen varuskunta. Töissä oli yli 40 000 miestä.
  • Liikkala oli rajalinnoitus, jossa oli noin 200 sotilasta ja parhaimmillaan 14 tykkiä. Sen puolustus olisi kestänyt vuorokauden ajan, jonka aikana keskuspaikka Haminasta olisi saatu apuja.
  • Linnoituksia ei koskaan tarvinnut käyttää ja rakennelmat menettivät merkityksensä vuonna 1812.
  • Linnoitusaluetta on käytetty 1930-luvun alussa karjan laitumena ja 1930-luvun lopulta lähtien se on ollut vapaapalokunnan harjoitus- ja juhlakenttänä. Linnakkeen piha on toiminut Liikkalan kylän urheilkukenttänä vuoteen 1953 asti, jolloin valmistui oikea urheilukenttä.
  • Museovirasto aloitti linnakkeen inventoinnin vuonna 1967. Linnaketta ei ole koskaan korjattu ja arkeologiset kaivaukset ovat rajoittuneet pieniin koekuoppiin. Savitaipaleella sijaitseva Järvitaipaleen linnake ja Liikkalan linnake ovat ainoat koskemattomina nykypäiviin asti säilyneet 1700-luvun rajalinnoitukset.
  • Vielä 1980-luvun alussa linnakkeella vietettiin nuorisoseuran kesäjuhlia. Kasarmipiha oli pinta-alaltaan vain 26 x 36 metriä. Paikalliset nuorisoseurat aurasivat pihan traktorilla ja tasaamisen jälkeen kylvivät ruohoksi vuonna 1982. T<rkoituksena oli saada tasainen esiintymiskenttä maakuntajuhliin.
  • Viime vuosina Liikkala-Ruotilan kyläyhdistys on huolehtinut alueen raivaamisesta ja nurmen leikkaamisesta.