Mänttärin Sukuyhdistys ry:n säännöt

1

Yhdistyksen nimi on Mänttärin Sukuyhdistys ry ja kotipaikka Kouvolan kaupunki.

2

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia suvun ja yhdistyksen jäsenten kotiseutujen perinteitä ja jäsenten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä lisätä suku- ja kotiseututietoutta.

3

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  • kerää ja tallentaa kotiseutuihin liittyviä muistoja, perimätietoa ja historiaa sekä edistää nykypäivän tallentamista
  • tekee ja tukee sukututkimusta sekä edistää kotiseutuja koskevia selvityksiä ja tutkimuksia
  • järjestää kokouksia, esitelmätilaisuuksia, kulttuuritilaisuuksia, näyttelyitä, urheilutilaisuuksia, kampanjoita, kulttuurimatkoja ja opintoretkiä sekä muuta sivistyksellistä ja aatteellista harrastustoimintaa
  • harjoittaa museotoimintaa ja ylläpitää e-museota
  • julkaisee jäsenlehteä sekä ylläpitää yhdistyksen ajantasaisia sähköisiä palveluja ja edistää jäsenten yhteenkuuluvuutta sosiaalisessa mediassa
  • harjoittaa julkaisutoimintaa
  • edistää toiminnassaan kestävää kehitystä
  • voi myöntää stipendejä ja avustaa vaikeuksissa olevia
  • toimii yhteistyössä Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry:n ja Suomen Kotiseutuliitto ry:n sekä muiden sukuseurojen, sukututkijoiden, paikallisten toimijoiden ja kotiseutuyhteisöjen kanssa.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole hankkia voittoa tai muuta taloudellista etua jäsenille eikä yhdistyksen tarkoitus tai toiminnan laatu ole muutenkaan pääasiassa taloudellinen.

Yhdistys voi perustaa rahastoja, säätiön sekä omistaa ja hallinnoida perustamiaan osakeyhtiöitä. Yhdistys voi hankkia sekä kiinteää että irtainta omaisuutta.

Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi pienimuotoista muistoesineiden myyntitoimintaa, adressien ja julkaisujen myyntiä sekä kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

4

Yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voi olla jokainen henkilö, joka isän tai äidin puolelta on Mänttärin sukuun kuuluva tai henkilön puoliso. 

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsenellä on läsnäolo ja puheoikeus sukukokouksessa.

Jäsenyys yhdistyksessä säilyy, vaikka yhdistyksen sääntöjä muutetaan siten, että jäsen ei täyttäisi enää uusien sääntöjen jäseneksi ottamisen edellytyksiä.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallitus voi erottaa varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut sitä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5

Sukukokous voi kutsua yhdistyksen kunniajäseniksi yhdistyksen toiminnassa erikoisesti ansioituneita suvun jäseniä.

6

Sukuyhdistyksellä  on oikeus kerätä jäsenmaksua, jonka suuruuden valtuuskunta vuosittain määrittelee.

Valtuuskunta voi päättää ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä.

Varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen jäsenmaksu voi olla erisuuruinen. Henkilökannatusjäsenellä voi olla erisuuruinen jäsenmaksu kuin yhteisö- tai säätiökannatusjäsenellä. 

Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

7

Yhdistyksen varsinainen kokous (varsinainen sukukokous) pidetään joka neljäs vuosi marraskuun loppuun mennessä, mikäli mahdollista suvun kantasijoilla Sippolan Liikkalassa Mänttärin mäellä tai muualla Kymenlaaksossa. Ylimääräinen sukukokous voidaan kutsua koolle yhdistyslaissa määrätyn mukaisesti.

Varsinainen sukukokous valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan valtuuskunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 15 ja enintään 30 jäsentä. Valtuuskuntaan voi kuulua vain yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Sukukokous voi erottaa valtuuskunnan jäsenen kesken toimikauden.

Varsinaisessa sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • kokouksen avaus
  • todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa
  • hyväksytään kokouksen asialista
  • esitetään yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä nelivuotiskaudelta
  • vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavalle nelivuotiskaudelle
  • valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja ja vähintään 15 ja enintään 30 valtuuskunnan jäsentä
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  • kokouksen päättäminen.

Sukukokous kutsutaan koolle tiedottamalla siitä vähintään kahdessa sanomalehdessä ja yhdistyksen sähköisissä palveluissa viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. 

Sukukokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Päätös voi koskea myös vain osaa sukukokouksessa käsiteltävistä asioista.

Sukukokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos äänet menevät vaalissa tasan, ratkaistaan vaali arvalla. 

Yhdistyksen asioista päättää sukukokouksen valitsema valtuuskunta, jollei näissä säännöissä ole määrätty erikseen muuta. Valtuuskunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Valtuuskunnan vuosikokouksessa, joka pidetään kesäkuun loppuun mennessä, käsitellään seuraavat asiat:

  • kokouksen avaus
  • todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • valitaan kokoukselle sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa
  • hyväksytään kokouksen asialista
  • esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  • vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle tilikaudelle
  • valitaan valtuuskunnan varapuheenjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja ja 4-6 hallituksen jäsentä. Hallituksen toimikausi alkaa valtuuskunnan vuosikokouksessa ja päättyy valtuuskunnan seuraavan vuosikokouksen päättyessä.
  • valitaan tilin- tai toiminnantarkastaja sekä varatilintarkastaja tai varatoiminnantarkastaja, jos tilintarkastajaksi ei ole valittu tilintarkastusyhteisöä.
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  • kokouksen päättäminen.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi vuosikokouksessa otetaan käsiteltäväksi muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat, jotka hallitus esittää tai joista valtuuskunnan jäsen on vähintään kuukautta ennen kokousta tehnyt hallitukselle kirjallisen esityksen.

Valtuuskunnan kokous kutsutaan koolle kullekin jäsenelle osoitetulla sähköpostilla tai muulla teknisellä keinolla vähintään 14 päivää ennen kokousta. Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä osallistuu kokoukseen. Valtuuskunnan kokoukseen kutsutaan myös yhdistyksen kunniajäsenet, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Valtuuskunnan kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Päätös voi koskea myös vain osaa valtuuskunnassa käsiteltävistä asioista.

Valtuuskunnan kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Jos äänet menevät vaalissa tasan, ratkaistaan vaali arvalla.

9

Hallitus, johon kuuluu valtuuskunnan valitsemat puheenjohtaja ja 4-6 jäsentä, valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerin ja taloudenhoitajan. 

Hallitus voi tarpeen mukaan muodostaa tarpeellisia toimikuntia tai neuvoa-antavia elimiä. 

Hallitus voi päättää järjestää eri paikkakunnilla alueellisia tapahtumia, jotka edistävät kotiseututyötä ja suvun jäsenten yhteenkuuluvuutta.

Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet jäsenistä. Määrä lasketaan valituista jäsenistä. Kutsu kokoukseen lähetetään sähköpostilla tai muulla hallituksen päättämällä tavalla. Valtuuskunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä hallituksen kutsumilla/nimeämillä asiantuntijajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa.

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Hallituksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista jäsenistä. Esteellistä hallituksen jäsentä ei pidetä läsnä olevana. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Kuitenkin jos valittavana on yksi henkilö, vaaleissa tulee valituksi enemmän kuin puolet ääniä saanut. Jos ensimmäisellä kerralla kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, vaali suoritetaan tällöin kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet menevät tasan, ratkaistaan vaali arvalla.

10

Hallituksen tehtävänä on yhdistyslain säännösten mukaisesti:

  • vastata yhdistyksen toiminnasta ja johtaa sitä
  • vastata yhdistyksen taloudesta ja taloudenhoidon järjestämisestä sekä siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen
  • hyväksyä ja erottaa varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet
  • kutsua koolle sukukokous ja valtuuskunnan kokous sekä valmistella siinä käsiteltävät asiat ja panna ne täytäntöön
  • asettaa tarpeelliset toimikunnat
  • valita yhdistyksen yhteistyöelimissä ja muissa yhteisöissä edustavat henkilöt
  • voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

11

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä joko sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa sekä ne toimi- ja luottamushenkilöt, jotka hallitus siihen määrää aina kaksi yhdessä.

12

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja toimintakertomus on seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä luovutettava tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle, joiden on annettava tilintarkastus- tai toiminnantarkastuskertomus yhdistyksen hallitukselle viimeistään 3 viikkoa ennen kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi.

13

Näiden sääntöjen muuttamisesta päätetään valtuuskunnan esityksestä sukukokouksessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

14

Yhdistyksen purkautumisesta päättää sukukokous. Tällöin on yhdistyksen varat käytettävä yleishyödyllisen kotiseututyön edistämiseksi sukukokouksen lähemmin määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. 

Sääntömuutos hyväksytty sukukokouksessa Kouvolan Liikkalassa 25.10.2020.