VANTAA Uudenmaan Mänttärit saivat aimoannoksen karkkitietoutta ja täyslaidallisen suomalaista makeishistoriaa opastetulla kierroksella Fazerin Vierailukeskuksessa Vantaan Vaaralassa viime lokakuun puolivälissä.

Vierailijaryhmä haistoi, maistoi ja koki Suomen suurimman makeistehtaan klassikoita ja niiden vaiheita. Oppaana vierailulla toimi elintarvikekemisti, gourmetkokki Tapio Yrjänäinen.

– Jokaikinen päivä meidän suklaatehdas tekee noin 100 000 kiloa suklaata, ja tänään pääsette syömään siitä osan. Voitte aloittaa noin tuhannella kilolla Fazerin Sinistä, mikä valmistuu tunnin vierailun aikana, hän sanaili.

Pöydällä oleville lautasille tuli tarjolla olleista ruokalajeista kasata terveellinen, monipuolinen ja hyvänmakuinen lounas. Terveellisen elämäntavan asiantuntijarobotti antoi “tuomionsa” jokaisen annoksesta 0–5 tähdellä.

Makeistehdas syntyi yhden miehen kahvilasta

Fazer sai alkunsa Karl Fazerin 132 vuotta sitten perustamasta kahvilasta Helsingin Kluuvikadulta. Vaaralan makeistehtaan lisäksi konserniin kuuluu Suomessa leipomo Vaasassa, sokerimakeistehdas Lappeenrannassa, leipomo, kauramylly ja ksylitolitehdas Lahdessa, kauratuotteiden tuotanto Korialla sekä noin 37 leipomomyymälää S-ryhmän kauppojen yhteydessä.

Yritys toimii kahdeksassa maassa ja vie tuotteita noin 40 maahan työllistäen noin 6 000 työntekijää.

Vierailun päätteeksi ryhmä pääsi maistelemaan karkkeja mielensä mukaan. Kiitoksena käynnistä matkaan lähti myös tuliaiskassi. Vierailulle osallistui 14 henkilöä.

Vierailukeskuksen trooppisessa puutarhassa on ympäri vuoden + 28 asteen lämpö ja kosteusprosentti on lähes 90. Puutarhasta löytyvät muun muassa kaakao-, kardemumma-, kaneli- ja vaniljapuut sekä kahvi- ja pippuripensaat.

Hävikin vähentämisestä syntynyt uusia tuotteita

Da Capo -suklaapatukka on keksitty hävikin vähentämiseksi: noin 108 vuotta sitten Karl Fazer päätti, että hajonneet liköörikonvehdit sulatetaan ja joukkoon kaadetaan loraus rommia. Kallista raaka-aineita ei voinut heittää hukkaan.

Massasta muotoiltiin suklaapatukka. Suosikkituotteet tehdään samalla tavalla edelleen.

– Nimi tulee italiankielisestä musiikkitermistä, joka tarkoittaa alusta uudelleen, ja kuvastaa niin patukan valmistus- kuin syöntitapaa, Yrjänäinen kertoi ja vieraat hymähtämään.

– Kauranjyvän ulointa kuorta Fazerilla on keksitty käyttää muun muassa ksylitolin raaka-aineena ja siitä on puristettu myös kauraöljyä kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin, oppana toiminut elintarvikekemisti Tapio Yrjänäinen kertoi.

Samalla tavalla pari vuosikymmentä myöhemmin tehtaalla keksittiin, että Fazermintistä voidaan tehdä Pätkiksiä.

– Kaurasta jäljelle jäänyt uloin kuori keksittiin hyödyntää kaurapaperina, josta valmistettiin leipäpusseja. Kuorista voidaan puristaa myös kauraöljyä, joka kiinnosta kosmetiikkateollisuutta (Lumene ja Nobe), elintarvikekemisti Tapio Yrjänäinen innostui.

– Kaurankuoria käytetään hyödyksi myös ksylitolin valmistuksessa Lahden ksylitolitehtaalla. Tavoitteenamme on, että kaikki tehtaalla valmistettavat tuotteet olisi tehty kotimaisesta kaurasta. Silloin voisimme sanoa, että mikään osa jyvästä ei mene haaskuuseen.