LAHTI, KESKUSTA Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen Mänttärit kokoontuivat sukutapaamiseensa Fellmannian Akvaariosalissa Lahdessa viime toukokuun puolivälissä.

– Olemme ennen tätä kokoontuneet viidesti Lahdessa, jossa iso osa Hämeen alueen Mänttäreistä asuu, alueen toisena yhteyshenkilönä toimiva Jorma Mänttäri kertoi.

Mänttärin Sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja pitkään toiminut Jorma Mänttäri toimii Hämeen Mänttäreiden toisena yhteyshenkilönä.

Aluetapaamiset alkoivat Lahdessa vuonna 2014 Walimolla, jossa oli koolla 90 henkeä. Vuonna 2015 Ammattikorkeakoululle kokoontui 33 sukulaista ja vuonna 2016 Fellmanniassa oli koolla 30 henkeä.

– Lahden Seudun Sukututkijoiden tiloissa on kokoonnuttu kahdesti: vuonna 2018 paikalla oli noin 25 ja vuonna 2019 noin 30 sukulaista, Mänttäri jatkoi.

Kanta-Hämeen puolella kokoonnuttiin ensimmäisen kerran Hämeenlinnan linnan leivintuvassa huhtikuussa 1995. Paikalla ensitapaamisessa oli 28 sukulaista.

– Kaikki rakennukset on suunniteltu elämää ja käyttöä varten. Ne eivät ole ikuisia, eläkkeellä oleva arkkitehti Satu Päivärinne muistutti.

Kaupungintalon tulipalosta alkoi arkkitehdin unelmatyö

Lahtelainen arkkitehti Satu Päivärinne kertoi Lahden kaupungintalon vaiheista.

– Toimiessani 1980-luvulla peruskorjauksen suunnitteluprojektin vetäjänä 35-vuotiaana paneuduin huolellisesti arkkitehti Eliel Saarisen (1873–1950) kansallisromanttisen kauden suunnitelmiin ja siihen, miten kaupungintalo liittyi hänen tuon aikakauden suunnitteluideologiaansa.

– Hänellä oli tapana suunnitella rakennukset kokonaistaideteoksiksi viimeistä sisustusta ja rakennuksen ympäristöä myöden. Halusin säilyttää peruskorjauksessa Saarisen hengen, jotta omaa kädenjälkeäni ei olisi selvästi nähtävissä.

Päivärinne selvitti ja tutki myös rakennuksen historiakerrokset.

– Lahtelaisilla on tiedossa sota-ajan pommitusten aiheuttamat mittavat korjaukset sekä talvella 1982 sattunut tulipalo, jota moni vielä elossa oleva lahtelainen oli todistamassa. Palo alkoi sähkölaitteista vesikatolta; rakennuksessa toimi tuolloin Yleisradion Lahden toimitus.

Vesikattovaurioiden lisäksi talon arvokkaimmat osat eli kaupunginvaltuuston istuntosali ja pääsisäänkäynnin portaikko kärsivät tulipalossa mittavia vahinkoja.

– 1960-luvun ilmapiirissä kansallisromantiikkaa ei arvostettu. Tuolloin rakennuksesta poistettiin Eliel Saarisen suunnittelemia huonekaluja ja valaisimia sekä tilalle tuotiin 1960-luvun epämääräistä tavaraa.

Lahtelainen Pekka Päivärinne on Mänttärin Sukuyhdistyksen valtuuskunnan jäsen. Lahtelainen Eija Laurinoja toimii ranskan kielen tuntiopettajana.

Tilamuutokset kadottivat Eliel Saarisen hengen

1980-luvulle mennessä rakennus oli läpikäynyt isot sisätilojen muutokset, joista pääosa oli tehty kaupungin keskushallinnon muuttuneista ja lisääntyneistä tilatarpeista johtuen.

– Tilamuutokset oli tehty toiminnan tarpeet edellä huomioimatta ja ehkä myös ymmärtämättä rakennuksen arkkitehtuurin perusteita. Tilajärjestelyissä oli monin paikoin kadonnut Eliel Saarisen ajatus linnamaisesta sisäpihasta ja sitä kiertävästä valoisasta käytävästä, Päivärinne sanoo.

1980-luvun peruskorjaus tehtiin Saarisen arkkitehtuuria kunnioittaen. Arkkitehtisuunnittelun päävastuullisena toimi Aki Davidssonin arkkitehtitoimisto.

Lahden kaupunki on perustettu vuonna 1905 ja vuonna 1906 ryhdyttiin suunnittelemaan tulevan kaupungintalon suunnittelua. Kaupungintalon suunnittelusta vuonna 1912 järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti Eliel Saarinen.

Päijät- ja Kanta-Hämeen Mänttärien sukutapaaminen alkoi kahvituksella. Kuvassa Satu ja Pekka Päivärinne sekä Riitta Hietala ja Jorma Kujala.

– Kilpailuehdotuksia arvoineen arkkitehti Armas Lindgrenin (1874–1929) ehdotuksesta kaupungintalon paikaksi valikoitui nykyinen tontti vastapainoksi Ristinkirkolle, Päivärinne jatkoi.

Kaupungintaloa laajennettiin 1930-luvulla kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen (1892–1965) suunnitelmien mukaan.

– 1980-lukuun mennessä oli ahtauden vuoksi alettu ottamaan käytävätiloja toimistotiloiksi. Palon jälkeen ullakkokerrokseen oli alettu tehdä uusia kattorakenteita.

Käyttösuunnitelmaa laatiessaan Satu Päivärinteen apuna olivat konservaattoriasiantuntijat Jorma Lyytikäinen ja Maija Haalija Lahden kaupunginmuseosta yhdessä Museoviraston kanssa.

Lahtelaiset Marita Simpanen ja Terttu Tankka kohtasivat toisensa asuessaan samassa talossa Lahdessa. Taustalla Pirjo Pohto Lammilta.

– Värejä selvittäessämme jopa mustavalkoiset valokuvat olivat apuna. Niiden avulla saimme selville muun muassa linoleumilattiassa alunperin käytetyt kuviot. Vuosikymmenten aikana monet yksityiskohdat oli maalattu umpeen ja yksinkertaistettu.

Pääsisäänkäynnin portaikon värimaailma oli muutettu kansallisromantiikan ajasta  – poliittisistakin syistä.

– Niitä kaivettiin esille ja tehtiin väritutkimuksia, joissa löytyi kultauksia ja havuneulakuvioita, joiden aiheet Eliel Saarinen oli ottanut suomalaisesta havumetsästä, Päivärinne kertoi.

– Eihän tästä suvusta pois voi lähteä, lahtelainen Alpo Mänttäri naurahti vierustoverilleen, pukkilalaiselle Kirsi Kujalalle.

Rakkaimmaksi muodostui kahvilan suunnittelu

Talossa sijainneeseen vankilaosaan tehtiin peruskorjauksessa kahvila, joka muodostui Päivärinteelle sisustussuunnittelun rakkaimmaksi osaksi.

– Tein luonnoksen perinteiseen tapaan lyijykynällä työmaalla. Siihen aikaan Antti Nurmesniemi oli tehnyt Eliel-ravintolan arkkitehtipiirustukset Helsingin rautatieasemalle. Hän suunnitteli kaupungintalon kahvilan irtokalusteet ja suurimman osan kiintokalusteista.

– Talon vihkiäisissä sain pitää puheen tasavallan presidentille ja lounastaa hänen kanssaan, hän kuvaili yhtä uransa kohokohtaa.

Päijät- ja Kanta-Hämeen Mänttärien tapaamiseen osallistui 17 sukulaista.

Kaupungintalon 1980-luvun peruskorjaus Eliel Saarisen luomusta kunnioittavaksi sai osakseen paljon kiitosta julkisuudessa. Rakennusta peruskorjattiin rakennustekniikan ja tilantarpeen muutoksen osalta vuonna 2020.

– Nyt talossa työskentelee tuplamäärä henkilöstöä 1980-lukuun verrattuna. Talossa toimii yleisölle avoin Eliel-ravintola ja kaupungintaloon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla.

Sukuyhdistyksen terveiset Lahteen toi hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri.

Sukuyhdistyksen pitää liittyä

Sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri esitteli Mänttärin suvun juuria ja kertoi sukuyhdistyksen toiminnasta.

– Yhdistyksen toiminnasta vastaavat valtuuskunta ja hallitus. Kesällä 2024 pidetty sukukokous valitsi uuden 25-jäsenisen valtuuskunnan nelivuotiskaudeksi. Viisi vuotta sitten sukukokouksessa hyväksytyn sääntömuutoksen myötä nyt sukuyhdistykseen tulee liittyä jäseneksi, hän kertoi.

Aluetapaamiseen osallistuneet pääsivät myös testaamaan Mänttäri-tietoutta leikkimielisessä visailussa.

Riitta Hietala (vas.), Alpo Mänttäri, Irma Toivari, Vesa Huusari, Osmo Räikkönen ja Minna Mänttäri kohtasivat Hämeen Mänttärien tapaamisessa Lahdessa.

"Suku merkitsee omien juurien tuntemista"

Lahtelainen Vesa Huusari on osallistunut satunnaisesti Mänttäreiden sukujuhliin ja -kokouksiin.

– Sen lisäksi pidämme Huusareiden sukukokouksia. Niihin olen osallistunut lähes aina, kun niitä on järjestetty. Nyt päätin ensimmäistä kertaa lähteä aluetapaamiseen, kun näin kutsun Niinipuu-lehdestä.

Huusarille suku merkitsee omien juurien tuntemista.

– On mukava tietää, mistä kaukaa itse on lähtöisin ja kuinka laajalle suku on levittäytynyt. Sukuun kuuluu niin kuuluisuuksia kuin meitä tavallisia Mänttäreitä.

Esittelykierroksen lisäksi tilaisuudessa nautittiin kahvit. Tapaamiseen osallistui 17 sukulaista.