ESPOO Mänttärin Sukuyhdistyksen mittavan sukutiedoston ja laajan, yli 60 000 nimeä kattavan kaksiosaisen sukukirjan kokoamisesta vastannut espoolainen sukututkija Eero Mänttäri kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana viime tiistaina. Hän oli kuollessaan 85-vuotias.

– Sukututkimus vie mennessään, eikä sitä voi koskaan jättää. Palo oli suuri, hän sanoi Niinipuu-lehdelle 80-vuotishaastattelussaan.

Liikkalan Mänttäreiden sukututkimus kesti kahdeksan vuotta, ja sen tuloksen julkaistiin järkälemäinen sukukirja vuonna 2001. Mänttäri jätti näin jälkeen ison henkisen perinnön, jonka pohjalle sukuyhdistyksen nykytoiminta on pitkälti rakentunut.

– Toivottavasti sukututkimuksella on tulevaisuutta, eikä tieto häviäisi minnekään. Tiedon säilyttämisessä sukulehdillä on tärkeä tehtävänsä, hän muistutti vuoden 2014 Niinipuussa julkaistussa haastattelussa.

Aktiivinen sukututkija oli vaikuttamassa myös Niinipuu-lehden syntyyn vuonna 1995.

Tavoite alittui kahdella vuodella

Mänttäri innostui sukututkimuksesta jäätyään eläkkeelle energia-alalla toimineen Ekono-Energia Oy:n varatoimitusjohtajan tehtävästä vuonna 1992.

– Sukututkimus ja sukukirjan teko imaisi ja vei minut kirkkoherranvirastoihin eri puolille Suomea ja Kansallisarkistoon, hän kertoi.

Työ vaatii myös pioneerityötä, sillä Eero Mänttäri joutui rakennuttamaan sukuohjelman, jotta sukututkimus eteni halutulla tavalla. Hän oli asettanut sukututkimuksen valmistumisen tavoitteeksi 10 vuotta, mikä alittui kahdella vuodella.

– Sukukirjan tekeminen oli sukuyhdistykselle arvoltaan mittava myös rahallisesti. Kiitos työurani sukututkimus oli mahdollista myös taloudellisesti, Mänttäri myönsi 80-vuotishaastattelussaan.

Mänttärin sukukirjan lisäksi Eero Mänttäri on koonnut myös Liikkasten sukuseuran sukukirjan.

Mänttärin Sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta (oik.) onnitteli serkkuaan Eero Mänttäriä tämän 80-vuotissyntymäpäivänsä kahvitilaisuudessa.

Elämänpolkuja ja Suku kuvina

Espoolaisen into tutkimus- ja kirjoitusinto eivät laantuneet sukukirjan jälkeen.

Seitsemän vuotta sukukirjan julkaisemisesta sukuyhdistys painatti Mänttärin toimittaman Elämänpolkuja-kirjan, johon oli koottu yksittäisten perheiden ja sukujen elämäntarinoita kuvineen.

Vuonna 2012 sukuyhdistys julkaisi teoksen “Suku kuvina”, johon valittiin läpileikkauksena noin 200 valokuvaa suvun kokoelmasta.

Kuvateoksen toimittamisessa Eero Mänttärillä oli myös suuri rooli. Teosta edelsi Museoviraston silloisen yli-intendentti Sirkku Döllen ja Mänttärin tapaaminen, jossa sovittiin suvun 3 000 valokuvan kokoelman siirtämisestä Museoviraston kuva-arkistoon.

Pääkaupunkiseudun Mänttärien vuosittaiset tapaamiset saivat alkunsa Eero Mänttärin ajatuksesta toukokuussa 1995. Ensimmäinen aluetapaaminen järjestettiin Espoossa.

Mänttärin sukukirja on kaksiosainen ja sisältää yli 60 000 nimeä.

Työura energia-alalla

Mänttäri oli syntynyt Sippolan Liikkalassa 21.5.1933. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1957.

Hän teki työuransa Valmet Oy:n Linnavuoren tehtaalla, Asea Ab:llä Västeråsissa Ruotsissa sekä Ekono Voima- ja Polttoainetaloudellisessa Yhdistyksessä, Ekono Oy:ssä ja Energia-Ekono Oy:ssä.

Mänttärillä oli muutamia luottamustehtäviä: hän toimi assistenttina Teknillisessä Korkeakoulussa, Teollisuuden Lämpöteknillisen valiokunnan sihteerinä ja valtion maakaasukomitean jäsenenä.

Mänttärin Sukuyhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä hän toimi vuodesta 1964 vuoteen 2004. Hän on sukuyhdistyksen historian kolmas kunniajäsen.

Mänttäriä jäivät kaipaamaan puoliso ja kolme lasta perheineen sekä laaja sukulaisten ja ystävien joukko.

Eero Mänttärin 80-vuotishaastattelun voi lukea kokonaisuudessaan vuoden 2014 Niinipuu-lehdestä.