Sukuseurojen keskusliiton pääsihteeri Eine Kuismin toivoisi, että sukuseuroissa pitäisi päästä eroon "pönöttämisestä".

Sukuseurojen Keskusliiton pääsihteeri Eine Kuismin oli tyytyväinen Juuret Kymenlaaksossa -teemapäivän antiin. – Ihmiset ovat tänä päivänä erittäin kiinnostuneita sukujuuristaan, hän kertoo.

– Se olisi iso askel eteenpäin sukuseurojen havitellessa nuoria jäseniä mukaan toimintaansa, hän totesi kymenlaaksolaisten sukujen Juuret Kymenlaaksossa -tapahtumassa Kuusankoskella lauantaina.

Kuisminin mukaan monien sukuseurojen toiminta koostuu erilaisista esitelmistä ja esi-isien haudoilla käynneistä.

– Jos toiminta on pelkästään sellaista, nuorempia on turha odottaa mukaan toisella kerralla.

Kuismin ehdottaa, että sukuseuroissa panostettaisiinkin monipuoliseen ohjelmaan. Muun muassa kansatieteen dosentti Sanna Kaisa Spoofin Sukuseurojen Keskusliitolle tekemässä tuoreessa sukuseuraselvityksessä yleisimmäksi huolenaiheeksi nousee lasten ja nuorten mukaan saaminen toimintaan.

– Ei sukuseurojen kokouksissa enää tänä päivänä tarvitse istua kuin 1800-luvulla kirkon penkissä, Kuismin karrikoi.

Hän nostaa lestadiolaisten suviseurat yhdeksi esimerkiksi onnistuneesta tapahtumasta, joka kerää yhteen vuosittain kymmenet tuhannet perheen yhteen.

Noin 400 rekisteröityä sukuyhdistystä

Ihmiset ovat tänä päivänä erittäin kiinnostuneita suvuistaan, mikä näkyy myös Sukuseurojen keskusliitossa.

– Maanantaisin saamme vastata lukuisiin yhteydenottopyyntöihin ja soittoihin. Yleisimmät kysymykset koskevat sukuseurojen perustamista ja yleisiä kokousteknisiä asioita, mutta saamme jonkin verran myös juridisia kysymyksiä, Kuismin kertoo.

Paikallisten sukuseurojen lisäksi tapahtumassa oli mukana myös Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys, johon kuuluu noin 16 000 jäsentä.

Suomessa toimii tänä päivänä noin 400 rekisteröityä sukuseuraa, joista Sukuseurojen Keskusliiton jäsenenä on 110.

– Lisäksi maassamme on lukuisia erilaisia vapaamuotoisia sukuseuroja, jotka toimivat kerhotoimintaperiaatteella, Kuismin kertoo.