Mänttärin suvun vanhin, jyväskyläläinen diplomilaulaja, director cantus Vilho Kekkonen vietti viime perjantaina 105-vuotisjuhliaan mieleltään virkeänä ja vieläpä onnittelijoiden kanssa vitsaillen.

Päivänsankari otti onnitteluja vastaan omassa sängyssään loikoillen, mutta mieleltään hämmästyttävän virkeänä jopa vitsaillen onnittelijoiden kanssa.

Harvinaislaatuisia syntymäpäiviä vietettiin Vilho Kekkosen ja puolisonsa Eilan yhteisessä kodissa Jyväskylän Keljonkankaalla sijaitsevassa ikäihmisten palvelutalossa.

Päivänsankari odotteli onnittelijoita vuoteensa päällä loikoillen ja televisiota katsellen. Kun ruutuun ilmestyi seuraavan ohjelman nimi ”Maailman vanhin lapsi”, päivänsankari vitsaili, että ”minustako ne siellä kertovat”.

Valoisaa luonnettaan Vilho Kekkonen on aiemminkin esittänyt pitkän ikänsä salaisuudeksi. Sukkeluuksia singahteli  myös 105-vuotispäivänä. Kun professori Jukka Ammondt kertoi onnittelujen yhteydessä vierailustaan Vatikaanissa ja totesi, että paavit ne vaihtuvat, mutta Vilho se vaan jaksaa, oli päivänsankarilla heti kommentti valmiina.

– Täytyyhän tässä maailmassa jotain kestävääkin olla.

Valoisalla luonteella ilman lääkkeitä

Pohjois-Savon Karttulassa kymmenlapsiseen viljelijäperheeseen vuonna 1909 syntynyt Vilho Kekkonen jätti maataloustyöt muille ja hankki itselleen kanttoriurkurin ja musiikinopettajan tutkinnot.

Kekkonen toimi Jyväskylän seudulla kanttorina, laulunopettajana, kuoronjohtajana ja tenorilaulajana. Viimeisimmän levynsä Kekkonen lauloi 99-vuotiaana ja 100 vuoden ikään ehdittyään päätti jättää esiintymiset nuoremmille taiteilijoille.

Ensimmäiset sata vuotta Vilho Kekkonen pärjäsi valoisalla luonteellaan ilman lääkkeitä, eikä hän toisellakaan vuosisadalla ole tarvinnut kuin diabeteslääkkeitä.

Kekkonen kuuluu Mänttärin suvun Sällin sukuhaaraan vuonna 1992 kuolleen ensimmäisen puolisonsa Katri Kauhasen kautta.