HELSINKI Pääkaupunkiseudun Mänttäreiden jo 20. kerran järjestetyssä aluetapaamiseensa viime lokakuussa yleisö pääsi seuraamaan paneelikeskustelua, joka ruoti suomalaisten huolta maamme tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Ilkka Kantola (vas.) piti yhtenä ratkaisuna laskea suomalaisen työn hintaa riittävän alas. Vierellä Sosiaaliala ry:n toimitusjohtaja Tuomas Mänttäri.

Keskustelemassa olivat sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta, kansanedustaja Ilkka Kantola, Sosiaaliala ry:n toimitusjohtaja Tuomas Mänttäri ja Suomen Kristillisen Yhteiskoulun rehtori Marle Himberg. Paneelia johti pääkaupunkiseudun Mänttäreiden toimintaa luotsaava Atte Helminen.

Pääkaupunkiseudun Mänttäreiden aluetapaamisen paneelikeskustelun puhetta johti Atte Helminen (vas.). Panelisteina olivat Anssi Paasivirta, Ilkka Kantola, Tuomas Mänttäri ja Marle Himberg.

Viidessä eri ministeriössä työurallaan toiminut ja TEM:n rakennemuutosjohtajan virasta eläkkeelle jäänyt Anssi Paasivirta, 70, muistutti, että Suomi elää parhaillaan rajua ikärakennemuutoksen kautta.

– Vuoden 1945 syyskuussa syntyneet ovat maan historian suurin ikäryhmä, joka aikoinaan mullisti koululaitoksen, aiheutti työelämässä mullistuksen ja nyt taas eläkkellä ollessaan laittaa maan jälleen polvilleen, hän sanoi.

Paasivirta oli hieman harmissaan sitä, että eläkepäätöksen syntymiseen meni 15 vuotta.

– Päätös olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Ekonomisti Jaakko Kiander tunnusti kestävyysvajeen julkisesti. Maahanmuutosta haetaa nyt ratkaisu asiaan, hän jatkoi.

Kantola: "Poliittinen kulttuuri on muuttunut"

Aiemmin Turun hiippakunnan piispana ennen poliittista uraansa toimineen Ilkka Kantolan (sd.) mielestä Suomelta puuttuvat oikeat välineet maan talouden tasapainottamiseen.

– Emme voi enää kilpailla oman valuutan arvon (devalvaatio) laskemisella, kuten joskus takavuosina. Nyt on kyse tietynlaisesta järjestelmän ja poliittisen kulttuurin muutoksesta, hän sanoi.

Kantola piti yhtenä ratkaisuna laskea suomalaisen työn hintaa riittävän alas.

– Meidän tulee myös satsata nykyistä enemmän tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Tämä ei ole nopea tie, mutta kannattava, hän jatkoi.

Yleisön joukosta Heikki Palmunoksa tivasi suomalaiseen talouselämään tuotevalikoiman kehitystä. – Olen huolissani pakolaisten aiheuttamasta pelosta, joka korostuu uskonnonharjoittamisen pelkona, hän sanoi.

Mänttäri: “Poliitikkoja ei käy kateeksi”

Sosiaalisektoria työkseen tarkkaileva Tuomas Mänttäri halusi uskoa, että suomalaiset ovat edelleen optimistisia.

– Poliitikkoja ei käy kateeksi, kun jokaikinen sanoo, ettei voi säästää. Oikeasti meillä on vaikea paikka ja hallitus on osoittanut jo aktiivisuutta.

Hän toivoi kuitenkin vielä pientä hienosäätöä.

– Tilanne on haastava, johon oman mausteensa tuovat pakolaiset. Ilmassa on vakavaa hajautumisen uhkaa. Toivon, että pääsemme yhteisen tekemisen meininkiin.

Himberg “Seilaamme kuin lastu maailman vesillä”

Paneelikeskusteluun ruohonjuuritason näkökulmaa etsinyt Marle Himberg vertasi maamme tilanne pieneksi lastuksi, joka seilaa maailman vesillä.

– Lähtökohtaisesti suhtaudun myönteisesti maahanmuuttoon. Lukiossammekin on aloitettu koulutus maahanmuuttajille, hän kertoi.

Himberg toivoi, ettei edessä ole suuria säästöpäätöksiä.

– Emme saisi antaa periksi liikaa ahneudelle vaikeina talousaikoina, mikä nakertaa helposti yhteiskuntaa. Tämä johtaa siihen, että tuloerot nousevat suureksi, yhteiskuntarakenne murtuu ja ilmassa on pientä sekasortoa, hän jatkoi.

Kantola: “Uskonnon yleissivistävä merkitys vähenee”

Kantola listasi Suomen tulevaisuuden haasteiksi vakavaraisuuden murenemisen kotimaassa, globaalin ilmastonmuutoksen ja uskonnonopetuksen.

– Kaupunkiseuduilla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla yhä vähäisempi määrä opiskelee uskontoa. Näin yhä suurempi osa koululaisistamme ei saa uskonnon yleissivistävää merkitystä, hän jatkoi.

Sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta (vas.) näkee suomalaisessa yhteiskunnassa ikärakennemuutoksen. Vierellä kansanedustaja Ilkka Kantola.

Kouvola Innovation Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimivan Paasivirran mielestä maamme tuotantorakenne on ongelmallinen, kun suuret yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan ulos ja niiden alihankkijat (pienet ja pk-yritykset) kärsivät.

– Lääke olisi saada uutta yritystoimintaa ja kasvuyrityksiä. Olen iloinen siitä, että uusia yrityksiä onkin jo perustettu. Vaatii kuitenkin tosi kovia panostuksia kärkihankkeisiin, hän muistutti.

Himberg toivoi, että päättäjät kiinnittävät huomiota ilmastonmuutokseen ja luonnon tasapainoon liittyviin asioihin.

– Uskonnonopetuksen puolestaan tekee haastavaksi yhtenäinen peruskoulu vastaan yhteiskunnan hajautuminen ja moniarvoistuminen. Pedagogisuus kärsii tilanteessa, hän sanoi.

Mänttäri oli huolissaan siitä, miten ison joukon kotoutuminen onnistuu oikeasti.

– Parhaimmillaan muuttotappioseuduille luodaan uutta kulttuuria. Mutta miten saada kantasuomalaiset näkemään maahanmuuttajat muuna kuin uhkana, hän kysyi.

Valokuvanäyttely sukutapaamisessa

Valokuvaaja–valokuvainsinööri Pekka Kivekäs kertoi kuvanneensa “matkansa varrella” muun muassa lapsia, maisemia ja luontoa.

Valokuvaaja ja valokuvainsinööri Pekka Kivekäs oli asettanut vuosien varrella ottamiaan mustavalkoisia ja värillisiä valokuvia esille aluetapaamiseen.

Kivekäs opiskeli valokuvausta Saksassa. Hän työskenteli 32 vuotta Oy Agfa-Gevaert Ab:n palveluksessa muun muassa valokuvalaboratorion kemistinä ja ohjaajana.

Suomen Kristillisen Yhteiskoulun nuorisokuorolaiset esiintyivät yhdessä ja yksittäin. Kuoroa johti laulupedagogi, oopperalaulaja Marle Himberg.

Aluetapaaminen alkoi Kaarinan Toivolinnassa sijaitsevan Suomen Kristillisen Yhteiskoulun nuorisokuoron musiikkiesityksillä. Kuoroa säesti pianolla koulun musiikinopettaja Boris Kjällman.

Jo 20. kerran järjestettyyn aluetapaamiseen osallistui noin 80 sukulaista.