VANTAA Ylen verkko- ja jakeluteknologioista vastaavana päällikkönä työskentelevä Olli Sipilä loi katsauksen sähköisen median nykytilanteeseen.

– Internetin tulo 1990-luvulla pullautti mediamaailman toisennäköiseksi. Isot amerikkalaiset jättiyhtiöt (Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Google) muuttivat koko toimialan rakenteen ja alan toimintalogiikan, hän kertasi.

Niitä seurasivat muun muassa isot elokuvayhtiöt, kuten Disney ja HBO, jotka lähtivät tekemään omia palveluitaan.

– Hyvinä esimerkkeinä toimivat useat urheilulajit (NHL, PGA) ja sinfoniaorkesterit, jotka striimaavat palveluitaan omilla kanavillaan – maksua vastaan, Sipilä jatkoi.

– Myös teleoperaattorit, jotka omistavat kaapelit, kuidun ja puhelinliittymät tulevat mukaan mediabisnekseen. Suomessa esimerkiksi Elisa tekee itselleen tuotettuja elokuvien alkuperäissarjoja ja Telia osti itselleen jääkiekon SM-liigan oikeudet, joita välittää yksinoikeudella omilla palvelualustoillaan.

Muutos on aiheuttanut sen, että perinteisten radio- ja televisioyhtiöiden rooli on alkanut muuttua.

– Ne ovat tänä päivänä vain yksi toimija kaikkien muiden toimijoiden joukossa. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajilla on paljon enemmän mahdollisuuksia aiemman yhden äänitorven sijaan.

Kuluttaja on ihan suossa tottumuksineen

Sipilän mukaan muutos asettaa myös kuluttajille haasteita palveluiden ja kanavien maksullisuudessa.

– Olemme “ihan suossa” tottumustemme kanssa, kun emme tiedä mistä esimerkiksi jääkiekon MM-kilpailut tulevat ensi vuonna. Meidän pitää koko ajan aktiivisesti löytää.

Sipilä muistutti, että se maailma, jossa aiemmin Yle tai MTV näytti urheilua tai muuta sisältöä, on nykyisin vain osa maailmaa, jossa esitysoikeudet kulkevat edestakaisin.

– Veikkaan, että kehitys tulee vain jatkumaan, hän povasi.

Esitysoikeudet ovat radio- ja televisioalan yksi tämän hetken iso asia. Yhä enemmän oikeudet siirtyvät toimijalta toiselle: joku omistaa sisällön ja myy oikeuden esittää sitä.

– Varsinkin urheilussa pyörii iso raha, josta hyvänä esimerkkinä on olympialaisten esitysoikeudet, jonka yksinoikeudet Euroopassa vuoteen 2024 saakka osti Discovery Channel. Myös e-Urheiluun erikoistunut Switch on tullut markkinoille.

Maailmalla on levinnyt niinsanottujen virallisten toimijoiden ohella myös piraattitoimijoita, jotka pääsääntöisesti toimivat Itä-Euroopasta tai Venäjältä – EU-lainsäädännön ulottumattomissa.

Uudet kulutusmuodot kerryttävät dataa

Kuluttajilta kerättävä data on uusi öljy media-alan toimijoille.

– Intenetistä meistä kerätään aina tietoa – halusimme tai ei, Sipilä jatkoi.

Monet toimijat – muun muassa Yle, Facebook tai pankit – käyttävät kirjautumista palveluissaan.

– Tiedon keräämisen motiivina on pyrkiä tarjoamaan kuluttajalle parempia, henkilökohtaisia palveluita. Nykymaailman lähtee siitä, että me olemme yksilöllisiä kuluttajia, joille tarjotaan kohdennettua mainontaa, Sipilä sanoi.

Kuluttajan suojelemiseksi on tullut muun muassa EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR (General Data Protection Regulation), jolla säädellään kuluttajilta kerättävän tiedon käyttöä.

– Euroopassa asetus on yllättävänkin hyvällä tasolla tällä hetkellä, Sipilä jatkoi.

Sisältöä kulutetaan kaikilla välineillä kaikkialla

Sisällön kuluttaminen tapahtuu nyt lukuisilla eri välineillä, kuten älypuhelimet, tabletit, tietokoneet, televisiot ja älykaiuttimet.

– Kun itse olin pieni meillä oli kotona putkiradio ja mustavalkoinen televisio. Muistan, kun ensimmäinen väritelevisio tuli naapuriimme Virojoella kesäolympiavuonna 1972, Sipilä muisteli.

Myös hissit, jääkaapit ja pesukoneet sekä tulevaisuudessa myös autot antavat mahdollisuuden kuluttaa mediasisältöä, kuten mainoksia, elävää kuvaa ja uutisia.

– Yksi isoin suunta media-alalla tulevaisuudessa on se, miten liikkuvaa sisällön kulutusta aiotaan kehittää, Sipilä sanoi.

Mediasisällön kehitykseen oman ulottuvuuden tuo virtuaalinen todellisuus (lisätty tai sekoitettu todellisuus).

– Lisätty todellisuus on monen mediayhtiön kannalta mielenkiintoinen ulottuvuus, jossa tietokonegrafiikan avulla voidaan televisiokuvaan luoda lisää elämyksiä.

– Eri päätelaitteille saatavista over to top -palvelukokonaisuuksista tulee audio- ja videosisältöjen perusjakelumuoto, Sipilä jatkoi.

Tällaisia palveluita ovat muun muassa Yle Areena, Ruutu ja MTV, Elisa Viihde, Telia Viihde, DNA TV, Netflix, HBO Nordic, Amazon Prime, Canal Digital Go ja Viaplay.

– Tulevaisuudessa maailmaa tulee mullistamaan Disney, joka on ostanut muun muassa muutaman elokuvayhtiön ja lehtiyhtiön. Näin sillä on tarjota omaa kiinnostavaa sisältöä paljon.

“Tietoliikenne kaiken perusta”

Radio- ja televisioverkon teknologiassa ollaan siirtymässä yleisiin tietoliikenneverkkoihin.

– Tietoliikenne on kaiken perusta. Tietoliikenneverkon kattavuus, laatu ja suorituskyky eli nopeus kasvavat huikeata vauhtia. Suomi on edelläkävijä 4G-verkon kattavuudessa, Sipilä sanoi.

– Suomalaiset myös käyttävät Euroopassa ylivoimaisesti eniten mobiiliverkkojen palveluita henkeä kohti, hän jatkoi.

Seuraavan sukupolven verkkoteknologia on 5G, jossa Suomi on myös edelläkävijä.

– Teknologia auttaa käyttämään tekniseltä laadukkaampaa sisältöä. Insinöörit kehittävät koko ajan esimerkiksi ratkaisuja, jotka parantavat liikkuvan kuvan laatua, Sipilä sanoi.

Fake News -ilmiö syntynyt viime vuosina

Tänä päivänä kaikki median käyttäjät voivat olla myös sisällön tuottajia.

– Välineet ovat kaikkien saatavilla sekä jakelukanavat ovat ilmaisia tai lähes ilmaisia. Kun kuvaatte esimerkiksi videon puhelimellanne olette sisällön tuottajia. Ladatessanne videon kaikkien nähtäville verkkoon, olette median jakelijoita.

Sisällön tuotanto ei ole enää yleisradioyhtiön tai mediayhtiöiden yksinoikeus.

– Hyvä esimerkki ovat tubettajat, jotka tekevät videosisältöä YouTubeen ja keräävät miljoonia kävijöitä viikossa, Sipilä mainitsi.

Hän muistutti sisällön luotettavuudesta.

– Iso kysymys media-alalla on se, kenen sisältö on totta. Puhutaan valeuutisista (fake news), joilla pyritään vaikuttamaan kuluttajiin, mutta myös mediayhtiöiden journalisteihin syöttämällä heille kaikenlaista informaatiota, Sipilä totesi.

Hänen mukaan yhä koventunut uutismedian kilpailu on johtanut siihen, että myös lipsahduksia sattuu.

– Journalisteilla on oma ohjeistonsa ja niinsanotulla vakavalla medialla on omat sisäiset pelisääntönsä, Sipilä muistutti.

Media-alalla on yleistynyt viime aikoina myös deepfake-ilmiö, jossa ollaan hyvin lähellä sitä, mikä on oikeasti totta ja mikä ei.

– Syvä väärennös tarkoittaa sitä, että tekoälyn, algoritmien, avulla muutetaan puhe tai kuva tai molemmat, mutta videolla esiintyvä hahmo on aidonnäköinen. Kuluttajina meidän tulee yhä enemmän ihmetellä ja arpoa, että mikäköhän tässä maailmassa on totta ja mikä ei, Sipilä totesi.

Olli Sipilä puhui media-alasta ja sen tulevaisuudesta pääkaupunkiseudun Mänttäreiden aluetapaamisessa Vantaalla viime lokakuussa.

KUKA?
Olli Sipilä

  • Syntynyt Punkaharjun Kalajärvellä vuonna 1963. Viettänyt lapsuutensa ja nuoruuteensa Virolahdella.
  • Valmistui tietoliikenneteknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta.
  • Työskennellyt Ylellä erilaisissa teknologisissa tehtävissä noin 30 vuotta.
  • Toimii tällä hetkellä Euroopan yleisradioliiton (EBU) teknisen komitean varapuheenjohtajana sekä televisioalalla toimivien pohjoismaisten yritysten yhteistyöorganisaatio NorDigin hallituksen puheenjohtajana ja Suomen HbbTV-foorumin puheenjohtajana.
  • Toimii myös Mänttärin Sukuyhdistyksen valtuuskunnan varapuheenjohtajana.
  • Harrastaa liikuntaa ja musiikkia.
  • Perheeseen kuuluu aviopuoliso Marianne Sipilä.