Reilu kahden viikon kuluttua Mänttärin Sukuyhdistyksen nykyinen valtuuskunta kokoontuu toimikautensa viimeiseen kevätkokoukseensa Kouvolan Anjalassa.
Niinipuun toimitus on julkaissut verkkosivuilla ripeässä tahdissa tämän kevättalven aikana etenevän juttusarjan, joka on edennyt nyt yhdeksänteen osaansa.
Jyväskylän Säynätsalossa asuva Jarkko Mänttäri kiinnostui sukutoiminnasta, kun hänen isän veli Evert Mänttäri oli suvun heimopäällikkö ja ensimmäisen sukukirjan tekijä.
– Olin järjestämässä Keski-Suomen Mänttärien ensimmäistä alueellista sukutapaamista Jyväskylään kesällä 1986, hän kertoo sukuyhdistysuransa alusta.
Valtuuskuntaan Jarkko Mänttäri tuli omien sanojensa mukaan ”joskus viime vuosituhannella”, kun kelloseppä Aarre Mänttäri värväsi hänet seuraajakseen ja keskisuomalaisten suvun jäsenten edustajaksi.
– Olin vuonna 1994 mukana valmistelemassa Mänttärin sukulehden perustamista ja toimin reilun vuosikymmen ajan Niinipuun toimitussihteerinä, hän jatkaa.
Lähisukua voi yhdistää Facebookissa
Sukuyhdistyksen kannalta Mänttäri tyytyväinen siitä, että Niinipuu on jatkanut ilmestymistään valtakunnan suurimpana ja parhaiten toimitettuna sukulehtenä sekä yhdistyksen tiedottaminen on kehittynyt myös verkossa.
– Omalta osalta voin olla tyytyväinen siitä, että saimme vihdoin järjestetyksi toisen kerran Keski-Suomen Mänttäreiden sukutapaamisen Jyväskylän Palokan Pelimannitalolla, hän sanoo.
Aivan lähisuvun yhteydenpidon ja sukutietämyksen lisäämiseksi Mänttäri perusti Facebookiin äitinsä ja isänsä nimien mukaan "Allin ja Toivon tallin" -ryhmän, jossa on mukana hänen sisartensa lapsia sekä heidän puolisoita ja lastenlapsia.
– Olen jakanut ryhmän kautta valokuvia ja tietoja vanhempieni sekä sisarusten elämästä, ja saanut muutamat muutkin innostumaan jakamisesta, Mänttäri vinkkaa ideasta.
"Mänttärien toiminta jatkuu monimuotoisena"
Mänttärin Sukuyhdistyksen toiminnan hän uskoo jatkuvan tulevinakin vuosina monimuotoisena.
– Tärkeänä pidän Niinipuun julkaisemisen jatkamista niin kerran vuodessa paperisena kuin myös jatkuvasti verkossa, Mänttäri sanoo.
Hän toivoo sukuyhdistyksen ottavan huomioon, että Mänttäreitä on jo nyt hyvin moneksi ja jatkossa vielä enemmänkin.
– Kaikki Mänttärit eivät ole syntyperäisiä suomalaisia, valkoihoisia ja luterilaisia heteroja, Jarkko Mänttäri muistuttaa.
Lue juttusarjan aiemmat osat:
Juttusarjassa jo julkaistut: Timo Huovila (Kouvola), Jorma Mänttäri (Hämeenkoski), Erkki Mänttäri (Kouvola), Timo Puhakka (Helsinki), Kari-Matti Sahala (Pornainen), Reetta Väänänen (Kuopio), Tiina Nikkinen (Lahti), Marja-Riitta Mänttäri (Kotka) ja Jarkko Mänttäri (Jyväskylä).
Valtuuskuntaan kuuluvat myös: Atte Helminen (Vantaa) Aila Huovi (Kouvola), Eero Jung (Kotka), Ari Lehtomäki (Kouvola), Auli Makkonen (Hamina), Esa Mänttäri (Espoo), Pekka Mänttäri (Hamina), Tuomas Mänttäri (Helsinki), Kristiina Nivari (Helsinki), Anssi Paasivirta (Helsinki), Markku Pakkanen (Kouvola), Sari Riivari (Hamina), Olli Sipilä (Vantaa), Riitta Siren (Espoo), Vesa Wakkari (Nurmijärvi) ja Kaisu Venäläinen (Hamina).