HELSINKI Helsinkiläinen Juhani Mänttäri nauttii avantouinnista. 

– Olen huomannut, että siitä tulee nopeasti hyvä mieli.

Miehen hyväntuuliset avantouintivideot ovat kiinnittäneet huomiota myös alan harrastajien Facebook-ryhmissä. Joulukuussa Iltalehti teki jutun Juhanin hyytävästä harrastuksesta. Moneen muuhun avantouimariin verrattuna Mänttäri viihtyy kylmässä vedessä epätavallisen pitkään.

– Uidessa ei palele. Kylmä tulee vasta vedestä nousun jälkeen, kun keho alkaa lämmetä.

>> Katso video: Juhani Mänttäri aamu-uinnilla avannossaan mökillään Mikkelissä 3.1.2022.

Kokeilusta pitkäaikainen harrastus

Juhani Mänttäriä ei voi sanoa tyypilliseksi avantouimariksi. Pitkään avannon hakkaaminen ja sinne pulahtaminen oli hänelle oma juttu. Hän ei tuntenut muita avantouimareita eikä lajiin liittyviä tapoja tai välineitä.

– Tein ensimmäisen avannon mökkirantaan rautakangella talvella 1998. 

Suvun vanha kesämökki oli siirtynyt hänelle. Ikänsä sekä työssä että vapaa-ajalla luontoa seurannut mies alkoi viettää enemmän aikaa mökillä myös talvella. 

Ensimmäinen kokeilu oli sen verran mukava kokemus, että jatkoa seurasi.

– Huomasin, että avannossa pääsee lähelle luontoa. 

Jäältä luontoa pääsi tarkkailemaan vapaammin. Lintuharrastajana Juhani oli tottunut lapsesta saakka liikkumaan pääkaupungin edustalla Laajalahdella. 1990-luvulla hän innostui hiihtämään etäämmälle meren jäälle. Tänä talvena jäälle on päässyt tavanomaista aikaisemmin. Juhani käy yleensä hiihtämässä luistelusuksilla Espoon edustalla. Tapaninpäivänä pääsi jo hyvin kiertämään Miessaaren. Meren jäällä liikkumisessa viehättää sama kuin avantouinnissa:

– Jäällä pääsee omaan rauhaan, vähän ulompana ei ole ketään muita. Siellä on hyvä tarkkailla lintuja tai taivaankappaleita.

Reikä suurenee, välineet lisääntyvät

Dokumentointi on olennainen osa luontoharrastusta. Valokuvausta tulee harrastaneeksi samalla melkein puolivahingossa. Niinpä Juhani on dokumentoinut myös avantouintiharrastuksensa kuvaamalla ihan ensimmäisistä kokeiluista lähtien. 

Kuvia selaamalla näkee muutokset pitkään jatkuneessa harrastuksessa. 

Vähitellen avannon tekemiseen on tullut hankittua parempia välineitä, ja tekemisen tekniikka on ajan myötä hioutunut. Jäähän syntyy isompi reikä.

Uusimmissa videoissa näkyy määrätietoinen työ. Vaihe vaiheelta Juhani kolaa lumen jään pinnalta, kairaa pari reikää, sahaa avantoon reunat ja ruuduttaa sen lohkoihin. Lohkot uppoavat rautaharavan avulla jään alle. Työskentely näyttää helpolta nopeutetulla videolla. Hyvillä välineilläkin homma on tosiasiassa hikistä, sillä jää voi olla jopa 40 senttimetrin paksuista. Kannattaa siis jo etukäteen miettiä, kuinka isoa avantoa haluaa pitää auki.

– Mökillä käyn joka aamu uimassa. Ensin pitää saada yön aikana jäätynyt avanto uudelleen auki. Avannon pitäminen avoinna onkin suurin työ. Vähän helpottaa, jos ohuen jääkerroksen päälle levittää eristeeksi lunta.

Nykypäivän välineet lisäävät mukavuutta

Myös uintiin on tullut lisää välineitä. Kuvien julkaisun myötä on tullut tarve miettiä, millaisessa asussa avantoon hyppää. Nykyään Juhani käyttää neopreenista valmistettuja tossuja, käsineitä ja pipoa. Neopreeni on samaa materiaalia, josta myös sukelluspuvut tehdään.

– Nykypäivän välineet auttavat tarkenemaan. Ne lisäävät mukavuutta, vaikka olen pärjännyt ilmankin, Juhani kertoo. – Kylmä tuntuu jaloissa ja käsissä. Muutenhan iho puutuu, eikä keho tunne kylmää avannossa. Päätä minulla rupeaa pakottamaan jo kylmässä suihkussa, mikä todennäköisesti aiheutuu verisuonien supistumisesta.  

Juhani kertoo, ettei kylmyys kuitenkaan haittaa häntä.

– Kylmyyden takia en ole jättänyt aamu-uintia väliin. Ei ilman lämpötila ole minulle mikään raja. 

Iltalehden jutussa pakkasta oli 14 astetta, mutta seuraavan aamun uintikerralla jo 21 astetta. Kylmimmät uintikerrat olleet ehkä noin - 30 asteessa.

Saunaa Juhani ei vaivaudu aamu-uintejaan varten lämmittämään talvellakaan. Riittävän alkulämmön saa avantoa hakatessa. Tosin, jos sattuu olemaan paikassa, jossa saunan voi vain napsauttaa päälle, saunominen helpottaa jälkilämmittelyä. Omalla mökillä kehon lämpimäksi saadakseen joutuu pomppimaan paikallaan sitä pitempään, mitä kauemmin vedessä on viipynyt.

Juhani Mänttäri hiihtoretkellä Miessaarenselällä Espoossa viime vuoden tapaninpäivänä.
Juhani Mänttäri hiihtoretkellä Miessaarenselällä Espoossa viime vuoden tapaninpäivänä.

Some-ryhmistä vertaiskokemuksia

Juhani kertoo löytäneensä avantouimareiden Facebook-ryhmät pari vuotta sitten. Sitä kautta harrastuksesta on tullut yhteisöllisempää. On päässyt jakamaan vertaiskokemuksia ja saanut vinkkejä uusista välineistä. Videointia on pitänyt ruveta miettimään myös julkaisemisen näkökulmasta.

Juhani on aikaisemminkin dokumentoinut avantouintinsa. Hän kertoo videossa ainakin päivämäärän ja veden ja ilman lämpötilan. Vuonna 2006 alkanut digikuvaus on helpottanut videointia teknisesti. Avannossa Juhani on tottunut viettämään aikaa niin kauan, kuin mukavalta tuntuu.

Videon kestosta voi tarkistaa ajan. Some-ryhmissä ihmetystä on herättänyt, kuinka pitkään hän voi olla vedessä – pisimmillään jopa 15 minuuttia. Usein ihmetellään myös, eikö hän kärsi kylmästä. Mutta mitään omaa kokemusta hypotermiasta Juhanilla ei ole.

– Avantouinti on hauska elämys. Se vaikuttaa mielialaan hyvin nopeasti. Tulee positiivinen, iloinen tunnelma ja rento olo. Kaikki kolotukset unohtuvat. 

Moni ihmettelee myös, ettei Juhani käytä avannossa tikkaita. Siihen on monta syytä. 

– Aluksi minulla oli tikkaat, mutta ne osoittautuivat hankaliksi.

Tikkaiden pitää nimittäin tavata pohjaan, joten niiden pitää olla riittävän pitkät. Tikkaat uppoavat mökkijärven mutapohjaan, ja ne on aina nostettaessa huuhdeltava. Tikkaat rajoittavat avannon sijoittelua. Ne pitäisi aina muistaa myös nostaa pois vedestä. Ja, ennen kaikkea, tikkaat tuntuvat turhilta:

– Olen tottunut hyppäämään avantoon, mitä yleensä ihmetellään. Olen myös kokenut, että pääsen pois avannosta hyvin ilmankin. Nyt, kun avannon pohjaan voi olla yli kaksi metriä, voin tehdä reiän mihin haluan.

Lisätietoja avantouinnista saa Facebook-ryhmistä Avantouinti ja Suomen Avantouimarit. Lisäksi Facebookista löytyy useita paikallisia ryhmiä.

FAKTA
Juhani Mänttäri

  • Asunut koko ikänsä Helsingissä, mökki Mikkelissä.
  • Luonnon Tutkija -lehden päätoimittaja, jäänyt vastikään eläkkeelle.

>> Lue myös: Juhani hyppäsi avantoon pipo päässä: ”Aikamoinen Tarzan” (iltalehti.fi)