KOUVOLA, KESKUSTA Viime lauantaina järjestetty Juuret Kymenlaaksossa -tapahtuma kokosi Kouvolatalolle parhaimmillaan noin 140 sukututkimuksesta ja suvuista kiinnostunutta ihmistä.

Tapahtumassa esittäytyivät omilla osastoillaan sukuseurat Mänttärin Sukuyhdistys ry, Räätäl-Taavi Wilenius (Vilenius) -sukuseura ry, Suurnäkki-sukuseura ry ja Metsäkylän Paavolat ja Koivut sukuseura sekä Kymenlaakson Sukututkimusseura ja Pohjois-Kymen sukututkijat ry.

Valtakunnallisista alan toimijoista mukana olivat Sukuseurojen Keskusliitto (SSK) ja Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys (SSHY), joka ylläpitää ja kasvattaa digiarkistoa, mikä on sukututkimuksen kannalta todellinen aarreaitta.

Sukuseurojen keskusliiton toimintaa esitteli pääsihteeri Eine Kuismin, joka itsekin on juuriltaan kymenlaaksolainen.

Yhdistyksen sukututkimuskouluttaja Mika Viitanen esitteli muun muassa kuvauslaitteistoa, millä nykyään historiallisia alkuperäisaineistoja kuvataan sukututkijoiden käyttöön.

– Kohtaamiset ja keskustelut lämpiön puolella olivat hyvin tärkeitä, Välillä täytyi soittaa kelloa, että ihmiset muistavat seminaariluentojen alkavan, tapahtuman järjestäneen Pohjois-Kymen sukututkijat ry:n puheenjohtaja Anita Kinanen iloitsi.

Mänttärin Sukuyhdistyksen päivystävä sukututkija Kari-Matti Sahala vastaili yleisön kysymyksiin.

Kymenlaakso on todellinen sukutoimijoiden keskittymä

Avaussanoissa Anita Kinanen muistutti tuttuuden tunteesta, joka liittyi tapahtuman nimeen.

– Reilu 10 vuotta sitten kymenlaaksolaiset sukuharrastajat järjestivät yhteistyössä tällä teemalla tilaisuuksia useampana vuonna – välillä täällä Pohjois-Kymenlaaksossa ja välillä Etelä-Kymenlaaksossa, hän sanoi.

Kymenlaakson sukuseuraverkosto perustettiin sukuyhdistysten ja sukututkijoiden vapaamuotoiseksi yhteistoimintaelimeksi Toikander-Hohti sukuseuran ja Mänttärin Sukuyhdistyksen aloitteesta Kouvolan Upseerikerholla marraskuussa 2011.

Kouvolassa viime lauantaina järjestetty Juuret Kymenlaaksossa -tapahtuma keräsi paikalle noin 140 henkilöä.

Sukuseuraverkosto järjesti ensimmäisen Juuret Kymenlaaksossa -tapahtuman hotelli Sommelossa Kuusankoskella lokakuussa 2014, jolloin paikalla oli noin 150 henkeä. Toinen järjestettiin Haminan varuskuntakerholla lokakuussa 2015 ja kolmas Kouvolan Upseerikerholla lokakuussa 2016.

Toiminta hiipui, kunnes Mänttärin Sukuyhdistys järjesti 90-vuotisjuhlaansa kesällä 2024 sukuseminaari- ja messutapahtuman Mistä tulet, Minne menet. Pohjois-Kymen sukututkijat olivat mukana järjestelyissä.

– Tapahtuma oli menestys. Myllykosken Seuratalon seminaari- ja messutilat olivat ääriään myöden täynnä ja palaute tapahtumasta oli erittäin hyvä. Tämä oli yhdistyksellemme iso kannustin, miksi olemme nyt tässä, Kinanen jatkoi.

Kymenlaaksossa toimii kaksi sukututkimusseuraa, joista toinen on Kymenlaakson sukututkimusseura.

Puheenjohtaja korosti yhteistyön tärkeyttä.

– Kymenlaaksossa on paikallisia sukuseuroja – siis seuroja, joilla on juuret alueella – kolmisenkymmentä, kaksi sukututkimusyhdistystä sekä lisäksi lukuisia perinnepiirejä, kotiseutuyhdistyksiä ja vastaavia. Meitä harrastajia on siis todella paljon saman asian äärellä, Anita Kinanen sanoi.

Tapahtuman toteutumiseen myötävaikuttivat tukijat. Pääsponsorina toimi OP Salpa ja Kouvolan kaupunki myönsi toiminta-avustusta.

– Mainostoimisto Same-eYesin tukemana saamme myös luennot tallennettua. Ne ovat katsottavissa myöhemmin verkkosivuiltamme, Kinanen kertoi.

Juuret Kymenlaaksossa -tapahtuman yleisöseminaarin luentoihin osallistui parhaimmillaan noin 140 henkilöä.

Nimekäs luennoitsijakaarti

Simeliussalissa järjestetyssä seminaarissa sukellettiin syvälle juuriin kuulemalla huippuasiatuntijoita.

Valtiotieteiden tohtori, sotahistorian professori (emeritus) Martti Turtola johdatti kuulijat Kymenlaakson historiaan ja erityisesti asutushistorian kehittymiseen.

DNA-asiantuntijat vievät geneettisen sukututkimuksen äärelle. Filosofian maisteri, väitöskirjatutkija ja ammattisukututkija Ari Kolehmainen kertoi isälinjaisen Y-DNA:n hyödyntämisestä suku- ja asutushistorian tutkimuksessa. Tietoiskuissa päästiin konkretiaan, kun filosofian maisteri Jere Markkanen kertoi Kymenlaakson DNA-projektista ja sukututkija Ville-Matti Kiili Suomenlahden ulkosaarten DNA-projektista, joka on ollut käynnissä neljä vuotta.

Lopuksi lähdettiin kansanperinteen tutkija, muusikko ja säveltäjä Jouni Sjöblomin matkassa kansanoopperoiden kulisseihin teemalla "Petter Lax ja Jussi Kouvo – sukujen tarinat kansanoopperoissa". Hän myös lauloi yhdessä puolisonsa Eeva Sjöblomin kanssa.

Lämpiössä avoinna olleella DNA-klinikalla kävi päivän aikana tasainen virta.

Alan uusin tulokas voimakkaassa kasvussa

Lämpiön puolella oli avoinna myös DNA-klinikka, jossa asiantuntijat Ari Kolehmainen, Jere Markkanen ja Ville-Matti Kiili vastailivat yleisön kysymyksiin.

Halukkaita DNA-testin tekijöitäkin riitti päivän aikana jonoksi asti.

Tapahtumakävijät pääsivät myös tutustumaan kesällä 2024 perustetun Suomen Geneettisen sukutukimuksen seuran (SUGES) toimintaan. Seura on vastannut koko ajan kasvavaan kysyntään, sillä yhdistykseen on liittynyt jo yli 600 jäsentä.