HAMINA Keisarillinen Suomen Kadettikoulu aloitti upseerikoulutuksen Haminassa 200 vuotta sitten. Alku oli aatteellista tasapainoilua. Näyttely ja seminaari avaavat juhlavuoden 6.3.2021.
Venäjän Keisarillinen Suomen Kadettikoulu 1821–1903 ja sen eroamaan joutunut oppilas kadetti Gustav Mannerheim taiteilijoiden innoittajana ovat rauhanturvaamisen ja veteeranityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin vaihtuvan näyttelyn aiheet Haminassa ensi vuonna
– Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen uusi näyttely esittelee kadettikoulun tiukkaa ja kurinalaista arkea. Se arki oli myös aatteellista tasapainoilua venäläisen sotakoulun ja runebergiläisen suomalaisen isänmaallisuuden välillä. Lopulta se kävi mahdottomaksi ja Haminan kadettikoulu lopetettiin vuonna 1903, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki kertoo.
Uusi näyttely avataan Haminassa perinnekeskuksessa 6. maaliskuuta. Sen rinnalla on nähtävänä myös rauhanturvaamisen perusnäyttely. Samana päivänä pidetään Suomen kadettikoulun perustamisen 200-vuotisjuhlavuoden avausseminaari RUK:n Maneesissa koronavarauksin. Näyttelyt ovat avoinna 28. marraskuuta 2021 saakka.
Kadettikoulun tehtävä oli kouluttaa upseereita keisarilliseen Venäjän armeijaan yhtenä laajan maan lukuisista sotilasoppilaitoksista. Koulun oppilaaksi saattoivat pyrkiä sellaiset Suomen suuriruhtinaskunnan alamaiset, joiden isät kuuluivat maan ylimpään säätyyn, aatelistoon.
Valmistaville luokille pyrittiin noin 12 vuoden ikäisenä. Upseereiksi kadetit valmistuivat seitsemän vuoden opiskelun jälkeen noin 20-vuotiaina. Kadettikoulun laajat yleissivistävät aineet antoivat tiedot ylioppilastutkintoon ja palvelivat näin monia keskeyttäneitä oppilaita siviiliammateissa.
Mannerheim taiteen lähteenä
Lähes tuhat kadettia valmistui upseeriksi Haminasta. Heistä osa ehti palvella myös Suomea itsenäisyystaistelussa ja toisen maailmansodan ankarissa koettelemuksissa. Tunnetuin heistä on neljän vuoden opiskelun jälkeen Haminan kadettikoulusta eronnut C.G.E. Mannerheim, joka nousi Venäjän sotilasuran jälkeen Suomen marsalkaksi ja tasavallan presidentiksi.
Näyttelyn vahvaa antia onkin sen taideosa ”Mannerheim taiteilijoiden innoittajana”. Hänestä on tehty taidetta enemmän kuin kenestäkään toisesta suomalaisesta.
– Mielenkiinto Mannerheimiin näkyy edelleen niin tutkijoiden, kirjailijoiden kuin muidenkin taiteilijoiden tuotannoissa. Lisäksi on suuri joukko keräilijöitä ja harrastajia, jotka haluavat saada kokoelmiinsa kaikkea Mannerheimiin liittyvää. Hän on todella suurin suomalainen myös näin mitattuna, Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö, sotilasmestari evp. Ismo Flink sanoo.
Esillä näyttelyn taideosuudessa on usean yksityisen keräilijän kokoelmista koottu kattava läpileikkaus Mannerheimia esittävistä patsaista, reliefeistä, mitaleista, rahoista, maalauksista ja piirroksista.
Näyttelyn kadettikouluosuus perustuu Haminan kaupunginmuseon esineistöön. Aikanaan museo perustettiin kadettikoulun jäämistöön.
Kadettikoulun 200-juhlavuoden tapahtumia riittää pitkin vuotta. Juhlavuoden järjestäjinä Haminassa ovat Wanhan Veteraanin ja kaupungin ohella muiden muassa Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulu/RUK, Kadettikunta, Etelä-Kymen kadettipiiri ja RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistys.
Keisarillinen Suomen kadettikoulu Haminassa 1821–1903; kadetti Mannerheim – Suomen marsalkka ja tasavallan presidentti taiteilijoiden innoittajana. Näyttely on avoinna 6.3.–9.5. lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10–16, 15.5.–19.9 tiistaista sunnuntaihin kello 10–16 ja 25.9.– 28.11.2021 lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10–16. Ryhmille tilauksesta, myös muulloinkin.
>> Lisätietoja näyttelystä saa täältä.