KOUVOLA, MYLLYKOSKI Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa täyttyi kansanperinteen ja kansanrunouden ystävistä toukokuun lopulla, jolloin sippolalaistaustaisen  filosofian tohtori Matti Punttilan laatima Sippolan perinnekirja julkistettiin. Kirjan alaotsikko ”Kaskuista kompakysymyksiin, enteistä eläinsatuihin” kertoo aineiston monipuolisuudesta. Kirja on paikallisperinteestä kiinnostuneelle oikea aarreaitta. Kirjan on kustantanut Myllykosken seudun kotiseutuyhdistys.

Tilaisuuden aluksi Reuna kustantamon ja kirjakaupan toimintaa johtava Tarja Tornaeus käytti puheenvuoron. Hän toivotti vieraat tervetulleiksi ja kehotti tutustumaan talon tiloihin, taidegalleriaan, kirjakauppaan sekä kahvilaan.

Myllykosken seudun kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Timo Mynttinen  iloitsi tervetulotoivotuksessaan siitä, että kansanperinteen ystäviä oli tullut tilaisuuteen talon täydeltä.

"Kirjaan on taltioitu mennyttä elämää"

Kielentutkija, tohtori Matti Punttila kertoi Sippolan perinnekirjan syntyvaiheista ja esitteli päälukuja oivallisten esimerkkien avulla.

– Kirjaan on taltioitu mennyttä elämää, ja voi sanoa, että sippolalainen kansanperinne on mukaansatempaavaa, jännittävää, hauskaa ja nokkelaa, hän totesi.

Uudessa perinnekirjassa on myös aineistoa, joka on taltioitu 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.

– Uudempaa perinnettä sain hyviltä haastateltavilta, esimerkiksi Veino Vakkarilta, Jouko Huovilalta, Sirkka Koivulta, Leena Majanderilta ja Timo Raussilta, tohtori Punttila kertoi. Heistä Vakkari, Huovila, Koivu ja Raussi kuuluvat Mänttärin sukuun.

Teoksesta löytyy myös verenseisautusloruja

Teos kuvaa Sippolan kansanperinnettä hyvin monipuolisesti.

Mukana on sekä aikuisten että lasten perinnettä. Erityyppisiä sananparsia teoksesta löytyy 1 500 ja arvoituksia noin 150. Kaskuja on taltioitu noin 240. Ne kertovat yleensä kylien persoonallisuuksista ja merkkihenkilöistä, kylähulluista tai sellaisiksi tekeytyneistä. Keksijöistä on tarinoita sekä eri ammatinharjoittajista. Kirjo on papista poliisiin ja tukkijätkästä tuomariin.

– Lorut, sellaiset kuin  ”Entten tentten teelika mentten tai "Maalari maalasi taloa” ovat saaneet sijansa kirjassa ja löytyypä sieltä viisi verenseisautuslorua sekä yhtä monta käärmeenloitsulorua sekä monentyyppisiä kehtolauluja ja ketjurunoja on monia, Punttila kertoi.

Kymenlaaksolainen puhetapa on Punttilalle läheinen ja rakas. Hänen väitöskirjansakin aiheena on Kymenlaakson murteet.

Julkistamistilaisuuden lopuksi yleisö sai ostaa uutta Sippolan perinnekirjaa tekijän nimikirjoituksella varustettuna.

FAKTALAATIKKO
Matti Punttila

  • Syntynyt Sippolassa vuonna 1937.
  • Kielentutkija, filosofian tohtori.
  • Asuu Vantaalla.
  • Väitöskirja: Nominien superlatiivisuuden ilmaiseminen: Vertailun typologiaa ja Kymenlaakson tienoon murteiden tarkastelua (1985).
  • Tutkinut myös karjalan ja viron kieltä.
  • Työskennellyt muun muassa Helsingin, Uppsalan ja Tukholman yliopistossa sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.
  • Julkaisuja: Sippolan murretta (1979), Anjalankosken murrekirja (1988), Elimäkeläistä kansanelämää – Antti Kujalan muistiinpanoja vuosilta 1903–1915 (1990), Impilahden karjalan sanakirja (1998), Haaskannäkönen tyttö – Kielikaskuista matkimuksiin (1998), Sippolan sanat  (2016) ja Sippolan perinnekirja ( 2019).