KOTKA Kansallisena Sukututkimuksen päivänä lauantaina 11.4. Merikeskus Vellamossa kuultiin sukututkimuksesta Kymenlaakson sukututkimusseuran ry:n ja Kymenlaakson museon ensimmäistä kertaa järjestämässä Tunnetko juuresi? -tapahtumassa.

Luentojen ja tietoiskujen lisäksi valtakunnalliset ja kymenlaaksolaiset sukututkimusjärjestöt sekä kotiseutuhistorian toimijat esittelivät toimintaansa.

– Luentoja oli kuuntelemassa arviolta 60–80 henkilöä, sihteeri Erik Tirkkonen Kymenlaakson sukututkimusseurasta kertoi.

Omilla osastoillaan mukana olivat Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys, Sukuseurojen Keskusliitto, Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seura, FamilySearch, Kymenlaakson sukututkimusseura, Pohjois-Kymen sukututkijat, Uskin Sukuseura, Pihlhjerta-knaappisuku, Brandstaka Knaapit, Pakkasen sukuseura, Suursaari-seura, Leisti-seura, Seiskari-seura ja Mänttärin Sukuyhdistys.

Tieto aatelissuvusta yllätti

Kotkalaiset Marja ja Teuvo Pätäri kohtasivat tapahtumassa yllätyksen.

– Saimme tietää kuuluvamme Pihlhjerta-knaappisukuun, kun avasin seuran sukukirjan heidän pisteellään, Marja kertoi.

Aatelissuvulla on oma vaakuna, joka ilahdutti Teuvoa. Kytkös sukuseuraan tulee hänen äitinsä (Puonti) puolelta.

– Sukuseuran paksussa kirjassa on meidän nimet ja lasten nimet, Marja jatkoi päivän yllätystä.

Sukututkimustapahtumaan tullessaan pariskunta ei tiennyt kuuluvansa aatelissukuun.

– Eikä siinä vielä kaikki. Se oli vain yksi osuma, sillä sen jälkeen tuli vielä kaksi osumaa Leisti-seuraan, Teuvo jatkoi.

Marja Pätäri alkoi tekemään sukuselvitystä koronapandemian aikana.

– Eläkkeellä ollessa sukuyhteydet alkoivat kiinnostaa. Äidinäidin suku oli tutkittu ja siitä on tehty kirja. Pätärin sukua on myös tutkittu, mutta yhteyttä Pihlhjerta-knaappisukuun ei oltu selvitetty, hän kertoi.

Pätärit ovat nykyisin jäseninä Kymenlaakson sukututkimusseurassa. Sukututkimuksena alkuvaiheessa Marja Pätäri kuului Lahden Seudun Sukututkijoihin.

– Äitini suku on asunut aina näillä seudulla ja isäni  suku on lähtöisin Ylä-Urpalasta. Olen selvittänyt omia juuriani 1600-luvulle asti. Suku merkitsee paljon: sitä tietää mistä on tullut, karhulalainen Marja Pätäri kertoi.

"Autamme ihmisiä alkuun sukututkimuksessa"

Tapahtuman järjestäjäseura Kymenlaakson sukututkimusseura on perustettu vuonna 1993.

– Jäsenmäärämme liikkuu nyt 150 henkilön kahta puolta. Vanhempia jäseniä on jäänyt pois ja muutamia kolmikymppisiä on liittynyt jäseniksi. Yleensä seuraan liitytään 50 ikävuoden tietmillä, kun omat juuret ja suku alkavat kiinnostaa, jäsensihteeri Risto Karnaattu Kymenlaakson sukututkimusseurasta kertoi.

Sukututkimusseuran kaukaisin jäsen asuu Amerikassa, ja tutkii omaa sukuaan.

– Suurin osa jäsenistä on Kymenlaaksossa, mutta jäseniä asuu myös ympäri Suomea. Jäsenmäärän yhtäkkistä nousua meillä ei ole tapahtunut, Karnaattu jatkoi.

Kymenlaakson sukututkimusseura on luonteeltaan sukututkijoita yhdistävä yleisseura.

– Ajatuksena meillä on auttaa ihmisiä alkuun, kun kiinnostus omaan sukututkimukseen on herännyt. Neuvomme tietolähteiden äärelle ja järjestämme koulutusta, Karnaattu kertoi.

Vastaavia aktiivisia sukututkimusseuroja ovat muun muassa Pohjois-Kymen Sukututkijat, Lahden Seudun Sukututkijat, Tampereen seudun sukututkimusseura, Turun Seudun Sukututkijat ja Vantaan Seudun Sukututkijat.

Kymenlaakso kehittynyt sotilaiden ja porvareiden myötä

Sukututkimuksen päivän ensimmäinen luennoitsija filosofian lisensiaatti Rainer Knapas kertoi säätyläissukujen verkostosta Haminan ja Loviisan välillä 1700-luvulla.

Hänen mukaan Kymenlaakson ja sen rannikkoseutu tarjosivat hyvän kasvualustan sukuseuroille. Alueella oli paljon sotilaita ja ulkomailta tulleita porvareita eli kauppiaita, jotka avioituivat ja perustivat perheitä.

Knapaksen arvion mukaan Kymenlaakso on tässä suhteessa hyvin erilainen moneen muuhun maamme alueeseen verrattuna. Maamme kaakkoisosien erityispiirre onkin pitkälti rakentunut kaupankäynnin pohjalle.

– Talonpoikaissuvut eivät sinällään ole heistä (säätyläissuvut) tulleet, Risto Karnaattu kommentoi.

Aamupäivän muissa luennoissa intendentti Vesa Alén Kymenlaakson museosta kertoi Kymenlaakson museosta ja sukututkimuksesta sekä asianhallintapäällikkö Laura Varvemaa Kotkan kaupungilta esitteli sukututkijan aineistoja Kotkan kaupunginarkistossa.

Tauon jälkeen filosofian kandidaatti Maaret Eloranta Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seurasta  kertoi geneettisen sukututkimuksen perusteista sekä Kymenlaakson ja Suomenlahden ulkosaariston isälinjojen tutkimushankkeista, koordinaattori Heidi Kuosmanen FamilySearchista esitteli vapaaehtoisjärjestön tarjoamia aineistoja sukututkijalle ja näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen Suomen merimuseosta kertoi merenkulkijoiden tutkimisesta.