KOUVOLA, LIIKKALA Liikkalalainen Anniina Kuusela, 5, esittelee ylpeänä aikaansaannostaan.
– Tämä on kettu, hän näyttää kuvaajalle muovailuvahastaan tekemäänsä eläinhahmoa.
Vierellä Iida, 8, Titta, 10 ja Tilda, 5, Lehtomäki piirtävät ja värittävät puuvärikynillä.
Puuhanurkkauksessa riitti tekemistä niin pienemmille kuin vähän isommillekin lapsille.
– Muovailuvahojen ja väritystehtävien lisäksi lapset voivat askarrella käpylehmiä, askartelupisteestä huolehtinut Sara Mänttäri kertoi.
Tapahtumaperinne alkoi neljä vuotta sitten
Mänttärin Sukuyhdistys järjesti kaikille avoimen luontoiltapäivän Liikkalan VPK-talolla Kouvolassa viime lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Lokakuinen tapahtumaperinne suvun syntysijoilla sai alkunsa neljä vuotta sitten runoista. Runot ovat saaneet vuosien aikana rinnalleen tarinat ja laulut sekä viime vuonna kädentaidot.
– Tänä vuonna päätimme huomioida meille kaikille tärkeän luonnon sekä tarjota ihmisille kuvallisen elämyksen – tarinallisuutta unohtamatta, sukuyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Kaisu Venäläinen sanoi.
“Vanhat kuvat kertovat historiasta”
Kouvolalainen Kari Rautkoski heläyttää ilmoille haitarillaan monelle tuttuja kevyen musiikin sävelmiä.
VPK-talon toisessa nurkkauksessa vanhempi väki tutkailee valokuvakansioita, joissa on nähtävillä otos Mänttärin suvun laajasta valokuvakokoelmasta.
Kokoelmaan kuuluu yhteensä noin 2 500 valokuvaa, jotka on taltioitu digitaalisesti Museoviraston arkistoon.
– Vanhoissa valokuvissa meitä kiinnostavat niiden tarinat. Vanhat kuvat ovat tärkeitä ihmisten, talojen ja paikkakunnan historian kertojina, haminalaiset Marja ja Matti Pentti sanoivat.
“Ihmisen ja eläimen välillä pitää vallita luottamus”
Kouvolalainen Jari Heikkinen kertoi perheensä yhteisestä harrastuksesta, luontovalokuvauksesta.
– Keskeisestä luontokuvauksessa on se, että pitää pystyä olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, hän totesi mottonaan.
Heikkisen kuvissa vilahtelevat niin pohjoisen linnut kuin kymenlaaksolainen erämaajärvi. Hän on onnistunut moniin kuviinsa vangitsemaan myös kohteen sielun.
– Parhaimmillaan ihmisen ja eläimen välillä vallitsee luottamus ja kunnioitus. Tällöin tiettyä rajaa ei ylitetä, Heikkinen sanoi kuviaan näyttäessään.
Hän on päässyt kuvaamaa myös karhuja ja ahmoja, kun luontovalokuvaaja Seppo Keränen houkutteli mukaan omalle kuvauskojulle.
– Se on odottelua ja kun kohteet tulevat paikalle, kamerat alkavat rallattamaan, Heikkinen kuvaili.
Koulupojasta asti valokuvausta harrastanut Jari-isä on opettanut kaikki lapsensa kuvaamaan. Heistä jokainen – Ville, Jesse, Maija ja Liina – ovat vuorollaan myös voittaneet kuvillaan palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Perheen äiti Jaana on toiminut harrastuksessa avustavana jäsenenä rohkaisten, tukien ja kannustaen luontokuvalapsuutta viettänyttä jälkikasvuaan.
“Luonto on minulle rakas ja tärkeä”
Metsäkylässä sijaitsevasta kesäkioskistaan tunnetuksi tullut haminalainen Rasmus Riivari, 13, kertoi omasta harrastuksestaan.
– Kuvaan luontoa, koska se on minulle rakas ja tärkeä, hän perusteli luontosuhdettaan.
Riivari on taltioinut luontoa kamerallaan muun muassa perheen yhteisillä matkoilla Islannissa ja Norjassa kotikylänsä lähiluonnon lisäksi.
– Olen päässyt rengastusavustajana mukaan lintujenrengastaja Tatu Hokkasen matkaan, hän kertoi.
Riivari on rakentanut myös linnunpönttöjä, joita hän on myynyt kesäkioskissaan.
Luontoiltapäivässä oli myös nähtävillä Liikkalan Metsästysyhdistykseen kuuluvan liikkalalaisen Markku Mänttärin (taulu 3837) täytettyjä eläimiä. Kaikille avoin tapahtuma houkutteli paikalle noin 70 henkilöä.
Perinteinen tapahtumapäivä muun muassa yhteislaulun merkeissä Liikkalan VPK-talolla (Pien-Liikkalantie 408) sunnuntaina 25.10. kello 14 alkaen. Ovet aukeavat kello 13. Ohjelma kestää noin kaksi tuntia. Vapaa pääsy.