KOUVOLA, LIIKKALA Kesäkuussa 1943 liikkalalainen alikersantti Arvi Anton Liikkanen (1912–1980) sai Mannerheim-ristin ansioistaan alijohtajana, joka suoritti kaikki hänelle talvi- jatkosodassa annetut tehtävät pelotta. Hän oli 114. Mannerheimin-ristin ritari, joka myös ylennettiin kersantiksi.

Talvisotaan (30.11.1939–13.3.1940) hän osallistui Jalkaväkirykmentti 5:n riveissä ryhmänjohtajana sekä oli mukana Kannilan, Punnusjoen, Sikniemen, Laitsalmen ja Valkjärven taisteluissa.

Jatkosotaan (25.6.1941–19.9.1944) Liikkanen osallistui jalkaväenrykmentti 25:n mukana aluksi ryhmänjohtajana ja myöhemmin joukkueenjohtajana. Taistelupaikkoina olivat Ykspää, Sommee, Säämäjärvi, Petroskoi, Juustjärvi sekä Mäntyselkä, jossa hän haavoittui käsivarteen lokakuussa 1941 ja hänen sotatiensä päättyi siihen.

Vapauduttuaan palveluksesta Liikkanen palasi töihin Myllykoski Oy:n paperitehtaalle, jossa hän toimi värimiehenä 1960-luvun alkuun saakka. Hän asui ja hoiti kotitilaansa Sippolan Liikkalan kylässä.

Ennen sotavuosia Liikkanen ehti olla 1930-luvulla mukana suojeluskuntien toiminnassa, josta saamiaan oppeja hän hyödynsi sotapalveluksessa. Sippolassa vuonna 1980 kuollut Liikkanen oli myös innokas hiihtäjä, joka menestyi tehdas- ja suojeluskuntakilpailuissa.

Mannerheim-ristin ritari Arvi Liikkasen sotataival on nyt julkaistu kirjana.
Mannerheim-ristin ritari Arvi Liikkasen sotataival on nyt julkaistu kirjana.

Historiantutkija Jarkko Kemppi jälleen ritarien asialla

Mannerheimin-ristin ritarin vaiheita tarkastellaan tuoreessa Arvi Liikkasen sotatie – Mannerheim-ristin ritari 114 -nimisessä teoksessa, jonka on kustantanut kouvolalainen Reuna Publishing House Oy.

Teoksessa tarkastellaan Arvi Liikkasen vaiheiden lisäksi niitä yksiköitä, joissa hän palveli talvi- ja jatkosodassa. Hän kuului niihin sotilaisiin, jotka eivät koskaan puhuneet sotavuosista.

Sotapäiväkirjojen ja sukulaisten haastattelujen avulla teoksen kirjoittaja, joensuulainen historiantutkija ja tietokirjailija, filosofian tohtori Jarkko Kemppi on saanut muodostettua kuvan palkitun taistelijan ja hänen komppaniansa vaiheista.

Kemppi on kirjoittanut 25 tietoteosta, joista valtaosa käsittelee sotahistoriaa.

"Aineiston keruussa riitti haasteita"

Vaatimattoman taistelijan vaiheita kartoittavan kirjan syntysanat lausuttiin alkuvuodesta 2018.

– Otin asian puheeksi opiskelukaverini (Jarkko Kemppi) kanssa matkamme yhteydessä, jolloin asia oli sovittu, kirjaprojektia luotsannut espoolainen Esa Mänttäri, Arvi Liikkasen siskon pojanpoika, kertoo.

Mänttäri on 30 vuoden aikana lukenut Jarkko Kempin tuotoksia tämän lisensiaattityöstä lähtien.

– Tiesin hänen tehneen kirjoja jo useasta Mannerheim-ristin ritaristakin. Oli siis helppo luottaa hänen osaamiseensa.

Kirjaprojektin käytännön asiat ottivat aikansa. Arvi Liikkasen lähisuku myös näytti hankkeelle vihreää valoa loppuvuodesta 2018.

– Emme osanneet arvata, että urakka tulisi olemaan melkoinen. Arvi oli vaatimaton ja pidättäytyi teoistaan puhumisesta. Se tarkoitti myös aineiston keruuseen melkoista haastetta, Esa Mänttäri kertoo.

Kirjoittaja pyysi taustatietoja ainakin niin Niinipuun kuin Keskilaakso-lehden välityksellä.

– Harmittavasti aikalaisia ei juuri ollut, mutta onneksi jotain tietoa kuitenkin tuli. Kirja perustuu suurimmalta osin kirjalliseen aineistoon, sotapäiväkirjoihin, sanoma- ja muihin lehtiin sekä julkaisuihin. Isossa roolissa ovat suojeluskuntamateriaalin lisäksi paperitehtaan henkilöstöjulkaisut, Esa Mänttäri kertoo.

Arvi Liikkanen pilkillä.
Arvi Liikkanen pilkillä.

"Kunnianosoitus sodassa oman  henkensä uhranneille"

Kirjahankkeen vetäjä halusi osaltaan kunnioittaa sekä Arvi Liikkasta että sodassa kalleimpansa, oman henkensä, uhranneita suomalaisia.

– Mänttärin suvussakin on suuri joukko sankarivainajia, Esa Mänttäri muistuttaa.

Arvi Liikkanen ei ehtinyt kokea veteraanien arvostuksen nousua.

– Tämä kirja olkoot pieni osa sitä. Toivon, että osaamme arvostaa ja vaalia itsenäisyytemme pelastaneiden muistoa, Mänttäri sanoo.

Hän toki toivoo myös, että hänen omat tyttärensäkin lukevat kirjan.

– Mielestäni kirja kertoo Arvi Liikkasen sotatiestä ja samalla taustoittaen sota-aikaa realistisella tavalla, Esa Mänttäri jatkaa.

FAKTA
Mikä Mannerheim-ristin ritari?

  • Mannerheim-risti on suomalainen kunniamerkki. Sen 1. ja 2. luokan ristit kuuluvat Vapaudenristin ritarikuntaan. Ritarikunnan sisäisessä järjestyksessä 1. luokan Mannerheim-risti on toisena Vapaudenristin Suurristin (VR SR) jälkeen. 2. luokan Mannerheim-risti on järjestyksessä neljäs. 1. ja 2. luokan väliin sijoittuu Vapaudenristin 1. luokka rintatähtineen (VR 1 rtk.)
  • Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin jatkosodan aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta. Ritariksi nimitettyjen keski-ikä oli 32 vuotta.

Historiantutkija, tietokirjailija Jarkko Kemppi esittelee "Arvi Liikkasen sotatie – Mannerheim-ristin ritari 114" -teosta Kouvolan kauppakeskus Hansassa Reunan pop up -kirjakaupassa (Torikatu 3–5) tiistaina 7.12. kello 14–16.