PORNAINEN Se kaikki lähti liikkeelle Helsingin Sanomien jutusta vuonna 1992. Tuolloin Kari-Matti Sahala asui Haminassa urheilukentän vieressä.

Sunnuntaiaamuna hän luki lehdestä ison artikkelin sukututkimuksesta. Jopa otsikko on jäänyt mieleen: “Juuret jättävät jälkensä – Amerikansuomalaisten jälkeläiset kokoavat elämäntarinoita hauraista johtolangoista”.

Innostuneena aiheesta Sahala ajoi Mäntlahteen isovanhempiensa luo ja ryhtyi laatimaan omaa sukupuuta. Tämä oli alku pitkälle matkalle, joka jatkuu vieläkin.

Pelkkään sukututkimukseen Sahala ei kuitenkaan tyytynyt, vaan alkoi tutkia myös omaa synnyinseutuaan Mäntlahtea yksityiskohtaisemmin.

Sukututkimuksen alkutaival

Ensimmäinen askel sukututkimuksessa oli kirkkoherranvirasto, jossa Sahala istutettiin kirkkoherran omaan toimistoon tutkimaan vanhoja kirkonkirjoja.

– Seuraavana päivänä paikalla oli jo lappu: "Varattu sukututkijalle", Sahala muistelee nauraen.

Vuonna 1996 hänet valittiin Mänttärin suvun valtuuskuntaan. Tuohon aikaan suvun piirissä oli yli 30 aktiivista sukututkijaa.

Sahalan tutkimukset ovat keskittyneet erityisesti vuosiin 1700–1920, ja niiden laajuus on vaatinut jopa oman työajan vähentämistä sukututkimuksen hyväksi. Kirkonkirjat tulevat julkisiksi 100 vuotta kirjoittamisen jälkeen, ja Sahala kuvailee 1920-luvun asiakirjojen avautumista "Pandoran lippaan aukeamiseksi".

Yksityiskohtainen selvitystyö

Sahala on tutkinut kaikki Mäntlahden kirkonkirjat aina 1700-luvun alkuun ja henkikirjat sadan vuoden ajalta vuoteen 1818 asti. Kirkonkirjoista löytyi yli 3 500 ja henkikirjoista kertyi yli 15 000 mainintaa Mäntlahdesta.

Insinöörimäisellä tarkkuudella hän on kirjannut tiedot asukkaiden syntymistä, kuolemista, ammateista ja muista elämänvaiheista. Asukkaita on ollut tai tunnistettu tällä aikajaksolla Mäntlahdessa hieman yli 1 650.

Sanomalehdet ovat olleet myös arvokas tietolähde. Ennen vanhaan lehdissä julkaistiin henkilötietoja hyvin tarkasti, jopa kolttoset mainittiin nimillä.

Henkikirjoista on paljastunut tietoa lyhyistäkin rengin tai piian pesteistä, ja avioliittojen osalta miehillä kolme liittoa ei ollut harvinaisuus, kun naisten kuolleisuus synnytyksissä oli korkea. Avioliitot olivat tuolloin usein käytännönläheisiä, ja lesket menivät myös naimisiin edesmenneen puolisonsa sisaruksen kanssa.

Rauhallinen kylähistoria ja sota-ajat

Mäntlahti on ollut historian valossa rauhallinen kylä. Henkirikoksia tai suuria rikoksia ei Sahalan tutkimuksissa ole paljastunut, eivätkä edes nälkävuodet näyttäisi kurittaneen kylää.

Hattujen sodan (1741–1743) ajalta Mäntlahdesta on löytynyt ruotsalaisten rakentamia puolustusvarustuksia. Itse ruotsalaiset vetäytyivät asemista ilman taistelua. Sota-ajasta Sahala on saanut mielenkiintoista luettavaa Ruotsin puolella toimineen papin ja Venäjän puolella toimineen lääkärin julkaistuista päiväkirjoista.

Sodan alta mäntlahtelaisia isäntiä oli lähtenyt pakoon Kannusjärvelle, jossa heidän arvoesineensä katosivat kannusjärveläisen isännän hallusta.

Mäntlahti sai elantonsa pääasiassa maataloudesta, mutta kylällä oli myös laivanrakentajia 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Rakentajat valmistivat tai korjasivat kukin keskimäärin yhden laivan vuodessa, ja ainakin yksi, jahti Alma, on vielä olemassa Suomenlinnan telakalla. Sahala aikoo myös tutkia kylän laivanrakennushistorian.

Sukututkimus jatkuu

Sahalan tavoite on ulottaa tutkimuksensa 1300-luvulle saakka, jolloin Viipurin linna rakennettiin ja Viipuriin johtava tie kulki Mäntlahden läpi.

Sahalan mukaan sukututkimus ei ole koskaan valmis. Esimerkiksi Tukholman Riksarkivet ja Venäjän arkistot sisältävät vielä paljon Suomeen liittyvää historiaa.

Sahalan tutkimustyö on koottu kansioihin, joista hän aikoo painattaa muutaman kirjan. Itse tutkimuksen hän haluaa antaa vapaaseen käyttöön.

Sahalan tausta ja nykyinen työelämä

Kari-Matti Sahala kuvaa itseään tutkijaluonteeksi, joka tekee tutkimusta insinöörimäisellä tarkkuudella. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Haminan linnoituksen lukiosta ja valmistui myöhemmin kemian diplomi-insinööriksi Lappeenrannassa.

Monien työpaikkojen ja paikkakuntien kautta Sahala on päätynyt asumaan Pornaisiin itäiselle Uudellemaalle.

Vuodesta 2017 hän on ollut päätoiminen yrittäjä ja konsultti yrityksessä Tres Hombres Consulting Group Oy, joka rakentaa laatu- ja johtamisjärjestelmiä sekä auttaa yrityksiä kemikaali- ja ympäristöasioissa.

Sahala on myös palavien nesteiden ja kaasujen käsittelyn turvallisuusasiantuntija ja tällä hetkellä mukana polttoaineterminaalien turvallisuusprojektissa.

Hän hyödyntää myös kädentaitojaan Pihatimpuri-yrityksessä, joka on valmistanut muun muassa yli 400 siilien talvipesää.