Sukututkimus kiinnostaa tällä hetkellä valtakunnallisesti ennen kaikkea keski-ikään yltänyttä ikäpolvea. Innostus omien sukujuurien tutkimisesta tiedetään niin sukuseuroissa kuin Sukuseurojen Keskusliitossa.

Tämä näkyi myös tänä viikonloppuna Vantaalla jo 18. kerran järjestetyssä Kuulutko sukuuni -tapahtumassa.

Sukuyhdistykset sen sijaan painiskelevat ison asian äärellä eli miten saada nuorempi sukupolvi innostumaan sukujutuista. Taustalla on ennen kaikkea huoli sukuseurojen toiminnan jatkuvuudesta.

"Suvun merkitys muuttunut"

Mänttärin Sukuyhdistyksen epävirallinen "nuorisotiimi" kokoontui äskettäin Kouvolassa pohtimaan suvun nuorisotoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta.

– Suvulla ei välttämättä ole nuorille enää samanlaista merkitystä kuin oli esimerkiksi vielä 20 vuotta sitten, nuorisotiimin jäsen. kouvolalainen Eetu Pesu sanoo.

Samoilla linjoilla on myös kouvolalainen Emilia Mänttäri, joka on ensimmäistä kauttaa myös sukuyhdistyksen valtuuskunnan jäsen.

– Perhesiteet ovat nyky-yhteiskunnassa erilaiset kuin ennen. Enää ei välttämättä asuta samassa pihapiirissä tai edes samalla paikkakunnalla, hän sanoo.

– Perheet ja suvut ovat levittäytyneet eri puolille Suomea ja myös maailmalle, Pesu jatkaa.

– Tämän päivän yhteiskunnassa perheiden ja sukujen merkitys on muuttunut, nuorisovastaava Marja-Leena Vainio (vas.) sekä kouvolalaisnuoret Verna Sydänmaanlakka, Emilia Mänttäri (kesk.) ja Eetu Pesu pohtivat paikallisessa kahvilassa.
– Tämän päivän yhteiskunnassa perheiden ja sukujen merkitys on muuttunut, nuorisovastaava Marja-Leena Vainio (vas.) sekä kouvolalaisnuoret Verna Sydänmaanlakka, Emilia Mänttäri (kesk.) ja Eetu Pesu pohtivat paikallisessa kahvilassa.

Nuoret mukaan sukujuhlan järjestämiseen

Kouvolalaiseen kahvilaan kokoontuneiden nuorten mielestä nuoret eivät välttämättä koe sukutoimintaa riittävän mielekkääksi toiminnaksi.

– Ehkäpä sukutoiminnan jatkuvuutta pitäisi alkaa ajattelemaan jo lasten kautta. Heihin pystytään vielä vaikuttamaan. Tämä tosin vaatii pitkäjänteistä työtä, Mänttäri jatkaa.

Nuoret nostavat esimerkiksi sukuyhdistyksen neljän vuoden välein järjestämän sukujuhlan.

– Kotkassa edelliskesänä järjestetyn sukujuhlan yhteydessä kokeilimme erillisen nuorisokonsertin järjestämistä, mikä ei valitettavasti tavoittanut nuoria, Pesu toteaa.

Hänen mielestä seuraavassa sukujuhlassa erillistä nuoriso-ohjelmaa ei kannattaisi järjestää, vaan ottaa nuorempi polvi mukaan suunnittelemaan yhteistä sukujuhlaohjelmaa.

– Näin saataisiin uusia ajatuksia, uutta näkökulmaa ja kenties ohjelma, joka toivottavasti kiinnostaa kaikenikäisiä. Aina ei välttämättä tarvitse tehdä niin kuin on ennen tehty, Pesu muistuttaa.

Hän nostaa esimerkiksi uudenlaisesta ohjelmasta sukutoimintaan elokuvaesitykset.

– Elokuvat kiinnostavat tällä hetkellä suurta yleisöä. Sukuyhdistys voisi hyvin järjestää oman elokuvanäytöksen, Pesu vinkkaa.

Nuorisojäsen pysyvästi johtokuntaan ?

Valtakunnallisesti toimivan sukuyhdistyksen ei helppo löytää sellaista toimintaa, jolla väkeä saataisiin kokoontumaan yhteen sukujuhlien välillä.

– Onko erillinen nuorisotiimi se oikea tapa? Tuntuu jotenkin vieraalta ajatus, että nuoriso eriytetään omaksi "osastokseen". Nuorten pitäisi saada olla osa laajaa sukua, joka koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, Mänttäri toteaa.

Nuoret kannattivat sukuyhdistyksen johtokunnan jäsen, nuorisovastaava Marja-Leena Vainion ajatusta siitä, että yksi uuden sukupolven edustaja osallistuisi pysyvästi johtokunnan kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella.

– Tällä tavalla nuoremman sukupolven ajatusmaailma tulisi paremmin kuuluviin. Samalla se avaisi myös uudenlaisia näkökulmia päätöksentekoon, Pesu sanoo.

Mänttärin suvun nuorilla on oma suljettu Facebook-ryhmä, jonka kautta pyritään tavoittamaan eri puolilla Suomea asuvia nuoria. Ryhmä on tarkoitettu keskustelu- ja ideointifoorumiksi.