TURKU, KUPITTAA Suomen Sukututkimusseuran 47. valtakunnalliset sukututkimuspäivät kokosivat sukututkijoita, sukuseuroista ja suvuista kiinnostuneita ihmisiä Turkuun viime viikonloppuna.
Kaksipäiväisen tapahtuman luennot keräsivät Turun Ammattikorkeakoulun Kupittaan kampuksen ICT-Cityn auditorioon parhaimmillaan noin sata kuulijaa. Lisäksi tapahtumassa oli esillä lähes 30 näytteilleasettajaa omilla osastoillaan. Tapahtuman teema oli "Raastuvassa tavataan! Mitä lähteet kertovat tavallisen kansan elämästä kaupungissa?".
Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasi Turun Seudun Sukututkijat ry, joka vietti samalla 50-vuotisjuhlaansa. Yhdistyksessä on noin 300 jäsentä.
– Nämä olivat toiset valtakunnalliset sukututkimuspäivät, jotka järjestimme. Edellisen kerran tapahtuma on pidetty Turussa kymmenisen vuotta sitten, seuran sihteeri Riitta Särkijärvi kertoi.
Mänttäreillä historian havinaa aistittavissa
Mänttärin Sukuyhdistys ja Niinipuu-lehti osallistuivat tapahtumaan yhteisosastollaan. Mänttärit ovat olleet esillä Turussa viimeksi 30 vuotta sitten, kun maamme vanhimmassa kaupungissa järjestettiin tuolloin valtakunnalliset sukumessut.
Vuoden 1995 messutapahtumassa saivat alkunsa sekä Mänttärin Sukuyhdistyksen sukututkimusjaosto että Varsinais-Suomen Mänttärien aluetoiminta.
– Olin myös silloin paikalla mukana, osastolla lauantaina päivystänyt nykyisen suku- ja historiatutkimusverkoston vetäjä Kari-Matti Sahala Pornaisista muisteli.
Sukututkimusjaostoa Turussa oli aloittamassa 15 sukututkijaa. Sittemmin jaosto laajeni 33 henkilön verkostoksi.
Sunnuntaina osastolla päivysti ja Mänttärin suvusta kertoi paimiolainen Timo Häkkinen, joka oli aikoinaan mukana Varsinais-Suomen Mänttäreiden sukutapaamisia järjestäneessä toimikunnassa.
– Suunnitteilla on, että aloittaisimme paikallistapaamiset uudelleen, hän tuumasi.
Osastolla järjestetyssä leikkimielisessä arvontakyselyssä Mänttärin Sukuyhdistyksen tuotepalkinnot kaikkien vastanneiden kesken voittivat Terttu Päärni Turusta, Riitta Tuomela Porista ja Hannele Summanen Vantaalta. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
"Löytämisen ilo innostaa tutkimaan"
Turkulainen Maija Vähämäki kertoi, että hänelle suku merkitsee ennen kaikkea juuria.
– Jostain ihme syystä sitä rupeaa katsomaan myös omia piirteitä, kuten vaikkapa kiinnostus käsitöihin tai rakentamiseen, kuvanveistoa harrastava yliopisto-opettaja totesi.
Vähämäen omia sukujuuria on Lounais-Suomessa lähinnä Turun itäpuolella ja Pohjois-Savossa.
– Yhdessä sukuhaarassamme oli seppiä, jotka matkustivat paikkakunnille, missä tarvittiin seppiä. Se oli ammatti, joka selvästi periytyi ja seppiä oli monessa polvessa. Seppiä on sekä isäni että äitini suvussa.
Vähämäkeä suvuissa innostaa myös historia.
– Sitä asettaa oman suvun historian yleisiin historiatapahtumiin, jolloin historiasta kiinnostuu ihan eri tavalla kuin koulussa, jossa luettiin lähinnä sotahistoriaa. Mikrohistorian kautta Suomenkin historialla on merkitystä.
Vähämäki on harrastanut sukututkimusta parikymmentä vuotta, mutta ei ole tehnyt sitä kuitenkaan aktiivisesti.
– Kun tein väitöskirjaani kauppatieteistä päätin, että en tee sukututkimusta, koska se veisi liikaa aikaa. Odotan, että pääsen eläkkeelle, jolloin voin keskittyä sukututkimukseen, hän naurahti.
Hän muistutti, että tarvittaessa eri sukuseurojen tekemiä sukukirjoja voi käyttää oman tutkimuksen lähdeaineistona.
– Sukututkimuksessa hauskinta on löytämisen ilo. Varsinkin näiden sukututkimuspäivien teemana olleet tuomiokirjalähteet olivat itselleni henkilökohtaisesti kaikista jännittävin anti. Maakunta-arkistossa voi käydä katsomassa, mitä kaikkia rötöksiä esi-isät ovat tehneet.
Rajakarjalaisen suvun historiateos palkittiin
Valtakunnalliset sukututkimuspäivät on Suomen suurin sukututkijoiden koulutustapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran Espoossa vuonna 1978. Tapahtuma järjestetään vuosittain maaliskuussa.
– Seuraavan kerran näissä merkeissä tavataan vuonna 2026 laivaseminaarin tai vastaavan merkeissä, toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma totesi tapahtuman päätteeksi.
Suku 2025 -tapahtumassa julkistettiin Vuoden sukukirja 2024 -palkinto, jonka sai professori emeritus Tapio Hämysen kirjoittama teos Olin minäkin kerran Molotoffi – Rajakarjalaisen suvun historia 1600-luvulta 2020-luvulle. Raadin mielestä teos on samaan aikaan sekä kattava kuvaus rajakarjalaisen Hyrsylän kylän historiasta että Löllön–Lampivuon suvun vaiheista.
Voittajateoksen lisäksi raati palkitsi kunniamaininnalla teoksen Pylkön suku. Seppiä jo syntyessään?, jonka on tehnyt Juha Immonen ja toimituskunta.
– Kyseessä on huolellisesti laadittu ja kompakti sukututkimus, jossa yhdistyvät lukijaystävällisesti perinteinen sukumatrikkeli ja henkilöiden tarinoita valottavat artikkelit. Kirjan visuaalisuus ja etenkin taidokas kansi miellyttivät, raati totesi perusteluissaan.
Suomen Sukututkimusseuran nyt 35. kerran järjestetämään Vuoden sukukirja -kilpailuun osallistui 16 teosta. Kilpailun raatiin kuuluivat Santeri Palviainen (puheenjohtaja), Eemeli Hakoköngäs, Hanna Puttaa-Vuoriluoto ja Katja Tikka.
Tapahtumassa luovutettiin myös suomalaisen sukututkimuksen kultainen ansiomitali, jonka sai Kari Kujansuu. Hän on luonut ylläpitämänsä Digihakemisto-verkkopalvelun, joka helpottaa Kansallisarkiston digitoimien sukututkimuksen lähteiden käytettävyyttä. Suomen Sukututkimusseura myöntää kultaisen ansiomitalin kerran vuodessa henkilölle tunnustuksena sukututkimuksen hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä.
FAKTA
Näin kysyimme Suku 2025 -tapahtumassa:
Mikä sai sinut kiinnostumaan omasta suvustasi?
- Uteliaisuus ja tiedonhalu: 15 vastausta
- Haluan saada selville omat juureni: 20 vastausta
- Innostus sukuseuratoimintaa kohtaan: 2 vastausta
Miten haluat löytää tietoa sukusi vaiheista?
- Kirjoista ja muista kirjallisista lähteistä: 27 vastausta
- Tekemällä DNA-tutkimuksen: 13 vastausta ja 1 ehkä/harkitsen vielä -vastaus
- Osallistumalla sukuseuran toimintaan ja tapaamalla uusia ihmisiä: 13 vastausta
Mänttärin Sukuyhdistys julkaisee kerran vuodessa Niinipuu-nimistä kotiseutulehteä, joka alkoi ilmestyä maaliskuussa 1995. Lehti käynnisti myös yhdistyksen paikallistoiminnan, joka täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Oikeita vastauksia: 22 kappaletta.