KOUVOLA, MYLLYKOSKI Sukujuhlaa Myllykosken seuratalolla sunnuntaisena iltapäivänä vietettiin perinteisin menoin. Paikalla oli noin 170 vierasta.
Kun Mänttärin suvun 90 vuodesta puhutaan, usein katsotaan paljon taaksepäin, mutta nyt juhlassa oli hyvä otos myös nykypäivään. YouTube-striimaus mahdollisti juhlien seuraamisen myös verkon kautta ympäri maailmaa. Samoin videotervehdykset eri maista toivat raikkaan tuulahduksen.

Juhlapuhetta piti toisen polven kansanedustaja ja entinen ministeri, lahtelainen Ville Skinnari, joka kertoi saamiaan oppeja isältään Jouko Skinnarilta ja mummoltaan Terttu Rämältä. Ohjeeksi oli moneen kertaan annettu: Muista poika mistä olet kotoisin.
Skinnari muisteli lämmöllä saamiaan elämänoppeja; mummo Tertun osoittama sitkeys ja ahkeruus on kantanut Skinnaria eteenpäin.
– Mummo ei koskaan luovuttanut, kaikista pidettiin huolta. Jos kaikilla on tällaista sitkeyttä, ei kellään ole mitään hätää.

"Iso työ on pitää Suomi Suomena"
Skinnari käsitteli juhlapuheessaan nykyaikaa ja mennyttä aikaa rinnakkain. Hän muistutti esimerkillä, kuinka Suomessa alkoi kouluruokailu vuonna 1941.
– Oliko silloin varaa ja rahaa? Mutta silloin oli fiksuja ihmisiä, jotka päättivät aloittaa kaikille ilmaisen kouluruokailun.
– Nälkäinen lapsi ei opi, Skinnari totesi.
Vieläkään lämmin yhteiskunnan tarjoama kouluruoka ei ole yleistä monessakaan maassa, mutta Skinnari kertoi 80 uuden maan suunnittelevan sitä vuodelle 2030.
Skinnari piti tärkeänä ja korosti useaan kertaan, että Suomen pitää pysyä Suomena, oli sitten kysymys rajalaista tai jostain muusta.
– Iso työ on pitää Suomi Suomena, me kaikki kannamme siitä vastuuta, etenkin me päättäjät.
Kansanedustaja Skinnari muistutti, että vaikka talous onkin tiukalla ja investoinnit saattavat mennä muihin maihin, työtä ei saa lopettaa vain siksi, ettei ole rahaa. Skinnari harmitteli kovasti, nykyistä vastakkain asettelun aikaa. Isä Jouko oli vielä kuolinvuoteeltaan antanut ohjeen.
– Tuo aurinkoa elämään, riidankylväjiä kyllä riittää.
Juhlapuheen päätteeksi hallituksen varapuheenjohtaja Sami Porkka kysäisi Ville Skinnarilta humoristisesti, liekö tällä hetkellä Eduskunnassa muita Mänttäreitä; heistä kun voisi perustaa oman ryhmän!

Mänttärit mukana kymenlaaksolaisessa päätöksenteossa
Kouvolan kaupungin tervehdyksen toi hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jukka Nyberg. Nyberg muisteli, että hänen 10 valtuustokauden aikana on toimielimissä ollut paljon Mänttäreitä.
Nyberg myös kehui, että Niinipuu-lehdessä on ollut tuttuja ja lehdestä on tullut hyvin esille, että Mänttärit elävät hyvin tässä ajassa. Sen verran Nyberg kertoi myös Kouvolan kaupungin nykytilanteesta, että Kouvolan hyvä työ on kostautunut kasvavina verotulon tasauksina valtioon päin.
Mänttärin Sukuyhdistyksen puolesta kävi juhlassa talkoolaisia ja toimijoita kiittämässä niin koko 90 vuoden ajalta kuin nykyisiäkin toimijoita valtuuskunnan puheenjohtaja Olli Sipilä ja hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri.

Videotervehdykset maailmalta
Kansainvälinen tuulahdus juhlaväelle tuli videoklippeinä Anni Rowelta Australiasta, Sari Austinilta Kanadasta, Mari Langreiterilta Englannista ja Markku Huovilalta Ruotsista.

Lisäksi suvulle näytettiin kuvakavalkadi vuosien varrelta sukujuhlista ja suvun tapahtumista.
Eikä juhla ole mikään juhla ilman viihteellistäkin osuutta. Sukuyhdistyksen kunniajäsen Raija Mänttärin vuoden 1982 sukujuhliin kirjoittama kuvaelma Tuomas Abrahaminpojan lähdöstä valtiopäiville Tukholmaan vuonna 1668, oli saanut kotkalaisen freelance-näyttelijä Keijo Kumannon käsissä ja uusilla näyttelijöillä uuden ilmeen.
Musiikkiesityksenä kuultiin kaksi eri sovitusta sukulaulusta, jonka on aikoinaan säveltänyt Matti Nikunen ja sanoittanut Raija Mänttäri. Helsinkiläisen Johannes Österlundin versio nähtiin videona ja Mikael Villasen versio nähtiin hänen isänsä Seppo Sipilän laulamana.
Sukujuhlan juonsivat isä ja tytär Jyrki Mänttäri ja Mesihelmi Mänttäri.