VANTAA, HIEKKAHARJU Pääkaupunkiseudun Mänttärit kokoontuivat perinteiseen aluetapaamiseensa jo 25. kerran viime lokakuun alussa.

Tapaaminen järjestettiin ensimmäistä kertaa Kuulutko sukuuni -tapahtuman yhteydessä.

– Halusimme yhdistää tapaamisen suvuista ja sukututkimuksesta, aluetoiminnan vetäjänä toimiva vantaalainen Atte Helminen sanoi.

Tapaaminen houkutteli paikalle noin 40 mänttäriläistä ja muita asiasta kiinnostuneita.

Jo 25. kerran järjestetty pääkaupunkiseudun aluetapaaminen keräsi paikalle noin 40 henkilöä.

Viulistikaksikko kantaesitti Downton Abbey -tunnarin

Tapahtuman aluksi yleisön eteen asteli viulistikaksikko Aino Kortelainen ja Inkeri Jyllinmaa, joka muun muassa kantaesitti omassa ohjelmistossaan Downton Abbey -televisiosarjan tunnuskappaleen.

– Sovitukset tehdään aina tyttöjä varten, jolloin uudet kappaleet ovat heille kantaesityksiä. Kukaan muu oppilaistani ei ollut vielä ehtinyt kantaesittää Downton Abbeyn tunnusta, tyttöjen musiikinopettajana toimiva Mari Kortelainen tarkensi.

Tytöt esittivät ensimmäisellä sukukeikallaan myös Mamma Mia -kappaleen.

>> Katso Niinipuu-lehden videoklippi

Keikkoja päiväkodeista kaduille

Tytöt ovat soittaneet yhdessä kuusi vuotta.

– Meillä on ollut parhaimmillaan yli kymmenen keikkaa vuodessa, he kertoivat Niinipuu-lehdelle.

Tytöt ovat esiintyneet päiväkodeissa osallistaen pienet lapset mukaan musiikin tekemiseen.

– Kesällä he ovat tehneet katusoittokeikkoja, tyttöjen keikkamanagerina toimiva Mari Kortelainen sanoi.

Duo Aino & Inkeri on esiintynyt myös Helsingin konservatorion järjestämissä konserteissa ja muun muassa Kerava-päivän tapahtumissa.

>> Katso Niinipuu-lehden videoklippi

Inkeri aloitti viulunsoiton 3-vuotiaana ja Aino 5-vuotiaana. Tytöt ovat tunteneet toisensa pienestä pitäen.

Musiikissa heitä kiehtoo moni asia.

– Valmis melodia, jota soittaa, tuntuu aina jokaisella esityskerralla jotenkin erilaiselta. Saman kappaleen voi tehdä myös eri tavalla, Inkeri Jyllinmaa pohti haastattelussa.

Tyttöjen repertuaarista löytyy niin klassista kuin kevyen musiikin kappaleita.

– Ollaan me soitettu Antti Tuiskun esittämä “Sata salaamakin”, Aino sanoi.

Harjoiteltuja kappaleita ohjelmistossa on tällä hetkellä reilu kymmenen.

– Esitettävät kappaleet valikoituvat aina keikan mukaan, Aino jatkoi.

– Se, että voimme kuluttaa missä ja milloin tahansa sekä kaikilla välineillä on kiinni kattavasta, laadukkaasta ja nopeasta tietoliikenneverkosta, Ylen verkko- ja jakeluteknologioista vastaava päällikkö  Olli Sipilä korosti.

“Internet mullisti media-alan”

Ylen verkko- ja jakeluteknologioista vastaavana päällikkönä työskentelevä vantaalainen Olli Sipilä loi katsauksen sähköisen median nykytilanteeseen.

– Internetin tulo 1990-luvulla pullautti mediamaailman toisennäköiseksi. Isot amerikkalaiset jättiyhtiöt (Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Google) muuttivat koko toimialan rakenteen ja alan toimintalogiikan, hän kertasi.

Kehitys aiheutti sen, että perinteisten radio- ja televisioyhtiöiden rooli on alkanut muuttua.

– Ne ovat tänä päivänä vain yksi toimija kaikkien muiden toimijoiden joukossa. Se tarkoittaa sitä, että kuluttajilla on paljon enemmän mahdollisuuksia aiemman yhden äänitorven sijaan.

Sipilän mukaan muutos asettaa myös kuluttajille haasteita palveluiden ja kanavien maksullisuudessa.

– Olemme “ihan suossa” tottumustemme kanssa, kun emme tiedä mistä esimerkiksi jääkiekon MM-kilpailut tulevat ensi vuonna. Meidän pitää koko ajan aktiivisesti löytää.

Sipilä muistutti, että se maailma, jossa aiemmin Yle tai MTV näytti urheilua tai muuta sisältöä, on nykyisin vain osa maailmaa, jossa esitysoikeudet kulkevat edestakaisin

– Veikkaan, että kehitys tulee vain jatkumaan, hän povasi.

Kaikilla välineillä ja kaikkialla

Sisällön kuluttaminen tapahtuu nyt lukuisilla eri välineillä, kuten älypuhelimet, tabletit, tietokoneet, televisiot ja älykaiuttimet.

– Kun itse olin pieni meillä oli kotona putkiradio ja mustavalkoinen televisio. Muistan, kun ensimmäinen väritelevisio tuli naapuriimme Virojoella kesäolympiavuonna 1972, Sipilä muisteli.

Myös hissit, jääkaapit ja pesukoneet sekä tulevaisuudessa myös autot antavat mahdollisuuden kuluttaa mediasisältöä, kuten mainoksia, elävää kuvaa ja uutisia.

– Yksi isoin suunta media-alalla tulevaisuudessa on se, miten liikkuvaa sisällön kulutusta aiotaan kehittää, Sipilä sanoi.

Liikkalalainen Veino Vakkari muisteli omaa mediasisällön käytön alkua Mänttärin suvun syntysijoilla. – Naapuritalossa kävimme kuuntelemassa lasten tuntia, hän sanoi.

Veino Vakkari: "Lastentunti houkutteli naapuriin"

Pääkaupunkiseudun aluetapaamiseen kolmen serkkunsa kanssa matkannut liikkalalainen Veino Vakkari muisteli aikaa, kun mediaväline pysyi paikoillaan.

– Kotitalomme naapurissa tien toisella puolella, Toisilla, oli radio. Siellä käytiin kuuntelemassa lastentuntia. Talon ikäneitoja ja kolmea veljestä eivät lapset haitanneet.

Vakkarin perheeseen radio tuli talvi- ja jatkosodan välillä, kun perheen isä kävi sen ostamassa.

– Talvisodan aikana meillä oli sedän perhe evakossa Kotkasta. Heidän radionsa oli ison tuvan pöydällä. Talossamme ei ollut sähköpistokkeita, mutta lampussa oli Edison-haara, johon pistokkeen sai kiinni, Veino muisteli.

Hän kertoi ihastuneensa sotilasiltahartauksiin, jotka alkoivat kello 18.15.

– Niissä oli yleensä jotkut komentosanat ja sen jälkeen sotilaspappi saarnasi sekä laulettiin joku tuttu virsi.

Myöhemmin Vakkarin perheessä alettiin kuunnella omasta perusradiosta yhtä ja samaa kanavaa. Telefunkenin hankkineissa perheissä kuunneltiin myös musiikkikanavia.

– Mamma päätti, mitä kuunneltiin, ettei mitään turhaa olisi kuunneltu. Jos sieltä nyt mitään turhia tullutkaan, hän totesi.

Vantaalainen Matti Punttila on tutkinut sippolalaista kansanperinnettä sekä julkaissut muassa Sippolan perinne- ja murrekirjan.

Pappa kaivoi kolehtia radion äärellä

Nykyisin Vantaalla asuva Matti Punttila on monen sippolalaisen kanssa puhunut seudun ensimmäisestä radiosta.

– Joku kertoi, että Anjalassa oli ensimmäinen radio, josta naapurit tulivat kuuntelemaan jumalanpalvelusta. Mukana ollut muuan vanha pappa eläytyi jumalanpalvelukseen niin, että rupesi kaivamaan kolehdin aikana taskujaan, hän sanoi.

Punttila kertoi aiemmin keväällä julkaisemastaan Sippolan perinnekirjasta. Hän on aiemmin julkaissut Sippolan murrekirjan.

– Sippolassa laitetaan punsaa, rillataan tai lapset rillaa, pyykkiä sotketaan ja kalat täytyy ensin ruokkia, hän kertoi esimerkkeinä.

Sukuyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Kaisu Venäläinen kertoi suvun tulevista tapahtumista ja muistutti muun muassa Myllykosken sukujuhlasta.

Aikaisemmista tiedoista poiketen tämän vuoden pääkaupunkiseudun Mänttärien tapaamista ei järjestetä Vantaan Hiekkaharjulla, koska ensi lokakuuksi pidettäväksi suunniteltu Kuulutko sukuuni -tapahtuma on peruttu. Aluetapaamisen järjestelytyöryhmä selvittää parhaillaan korvaavan tapahtuman järjestämistä.