VANTAA–KOUVOLA, MYLLYKOSKI Vantaalainen Tuomo Lovén toi viime heinäkuisen sukuviikonlopun kädentaitojen pop up -näyttelyyn nähtäville puukkoja, joista suurimman osan hän on itse tehnyt. Mukana oli myös kaksi muuta miehelle tärkeää puukkoa, jotka hän on huoltanut.

– Kaikki puutyöt ovat lähellä sydäntä, Tuomo Lovén kertoo.

– Kesämökillä minulla on koneineen tilat, joissa rakentelen limilautaveneitä.

Mänttäri-puukkojen nahkatupit on varustettu Mänttärin puumerkillä. Kuva: Marja Kytömäki

Uusi harrastus vei mennessään

Puukoista Lovén kiinnostui luettuaan 2017 Vantaan Sanomista aikuisopiston kurssista, jolla valmistettaisiin suomalainen puukko valmiiseen terään ja tehtäisiin puukolle tuppi puukonteon artesaanin ohjaamana. Kursseja on sittemmin tullut käytyä useita, taito on karttunut yhä uusillatekniikoilla.

– Tietysti ensimmäinen itse tehty puukko oli mukana näyttelyssä. Kursseilla ovat syntyneet myös poronluukahvaiset puukot tuppeineen ja tuppi karhunpääpuukkoon.

Poronluupuukkojen kahvoissa on käytetty poronluuta, puuta ja nahkaa.

– Keittiöveitset teräsuojilla on myös tehty kursseilla, sekä Mänttäri-puukoista vaaleanahkaisella tupella oleva. Mänttäri-puukkojen nahkainen tuppi on varustettu Mänttärin puumerkillä.

Osa Tuomo Lovénin puukoista oli esillä kädentaitojen pop up -näyttelyssä. Sota- ja armeija-ajan huolletuista puukoista karhunpää-puukko on tehty siellä jossain sodan melskeissä ja toinen on käynyt armeijan 1960-luvulla. Poronluisten puukkojen kahvoissa on poronluuta, puuta ja nahkaa. Mänttäri-puukkojen nahkatupit on varustettu Mänttärin puumerkillä. Keittiöveitset on varustettu teräsuojilla. Kuva: Marko Wahlström

Muistopuukko sieltä jostakin

Toinen Lovénin huoltamista puukoista on hänen oma armeijapuukkonsa vuodelta 1964. Siitä on korjattu kahvan lakkaus, kiillotettu helat ja terä sekä pesty ja rasvattu tuppi.

– Karhunpääpuukko taas kulkeutui matkaani kotitalon tyhjennyksen myötä. Se oli ”tallessa” varaston kätköissä noin 50 vuotta. Muuta tietoa puukon vaiheista ei ole säilynyt kuin, että se on ollut isän mukana siellä jossakin.

Tuomo on kiillottanut karhunpääpuukon terän ja helat, ja tehnyt uuden tupen vanhan mallin mukaan.

Lieksalaisen Pekka Oinosen terään Tuomo Lovén on tehnyt kahvan poronluusta ja tuohesta. Tupen musta nahka on saanut Mänttärin puumerkkitunnuksen. Kuva: Marja Kytömäki

 

Puukko tehdään tarpeen mukaan

Lovén tekee puukot valmiisiin teriin. Sopiva terä pitää kuitenkin osata valita käytön mukaan.

– Teräksen valintaan ja terän teroituskulmaan vaikuttaa se, mihin käyttöön puukko tulee. Myös kahvan ja tupen materiaalit riippuvat puukon käyttötarkoituksesta.

Tuomo on huomannut, että eläkkeellä puukon teko on helppo harrastus, sillä se ei vaadi isoja työtiloja. Puukko on myös hyvä lahja henkilöille, joilla on jo kaikkea.

– Jos puukko tulee lahjaksi, pyrin valitsemaan värit ja muodot lahjan saajan mukaan.