TURKU, KUPITTAA Suomen Sukututkimusseura järjestää yhteistyössä Turun Seudun Sukututkijat ry:n kanssa Suku 2025 -tapahtuman Turussa lauantaina ja sunnuntaina 15.–16.3. Nyt 47. kerran järjestettävät valtakunnalliset sukututkimuspäivät ovat maamme suurin sukututkimusalan koulutustapahtuma.

Paikan päällä Turun Ammattikorkeakoulun Kupittaan kampuksen ICT-Cityssä (Joukahaisenkatu 3) on tarjolla lauantaina ja sunnuntaina esitelmäohjelmaa ja sukututkimusaiheinen näyttely, jossa 25 näytteilleasettajaa esittelee omaa toimintaansa.

Näytteilleasettajat ovat Suomen Sukututkimusseura, Turun Seudun Sukututkijat ry, FamilySearch, Finlands Riddarhus – Suomen Ritarihuone, Graanin Sukuseura ry, Helsingfors släktforskare r.f., Henrik Luoma-Mieltyn sukuseura, Holopaisten sukuseura ry, Itkosten sukukunta ry, Karjalan Liitto, Kerrontapaikka, Lahden seudun sukututkijat ry, Mänttärin Sukuyhdistys ry ja Niinipuu-lehti, Ortodoksisukujen tutkimuspiiri ry, Painopalvelut Yliveto, Painotalo Printek, Salon Seudun Sukututkijat ry, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seura ry, Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys, Tmi Juhan Suku ja Åbo Släktforskare.

Tapahtuman näyttely on avoinna lauantaina 15.3. kello 9–16 ja sunnuntaina 16.3. kello 10–15.30. Esitelmäohjelma, tarkka aikataulu ja näytteilleasettajien luettelo löytyvät alempaa tältä sivulta. Tapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy.

Tapahtuman teema on "Raastuvassa tavataan! Mitä lähteet kertovat tavallisen kansan elämästä kaupungissa?". Esitelmäohjelmassa paneudutaan turkulaisten arkipäivän elämään ja sen tutkiminen oikeudellisten lähteiden avulla. 

Tapahtuman avajaistilaisuus pidetään lauantaina kello 9 alkaen. Siellä kuullaan Turun kaupungin tervehdys ja Suomen Sukututkimusseuran puhe sekä julkistetaan Vuoden sukukirja 2024 -kilpailun voittajakirja.

Viime vuonna tapahtuma järjestettiin Helsingin Kansallisarkistossa ja Tieteiden talossa. Valtakunnalliset sukututkimuspäivät -tapahtuma on maamme suurin sukututkijoiden koulutustapahtuma, joka järjestettiin ensimmäisen kerran Espoossa vuonna 1978. Suomen Sukututkimusseura järjestää tapahtuman yhdessä paikallisen sukututkimusyhdistyksen kanssa vuosittain maaliskuussa.

Esitelmäohjelma:

Suomen Sukututkimusseura on järjestänyt tapahtuman esitelmäohjelman, jonka teema on "Raastuvassa tavataan! Mitä lähteet kertovat tavallisen kansan elämästä kaupungissa?". Ohjelmaa leimaa yhtäältä turkulaisten arkipäivän elämä, toisaalta sen tutkiminen oikeudellisten lähteiden avulla.

Lauantaina 15.3. 

• kello 10–11 professori Mia Korpiola: "Turun hovioikeuden arkiston rekonstruointihanke – uusia mahdollisuuksia sukututkimukselle". Vuonna 2023 käynnistyi hanke, joka pyrkii rekonstruoimaan Turun hovioikeuden vuoden 1827 suurpalossa tuhoutunutta vanhempaa arkistoa muiden arkistojen aineiston kautta. Virtuaaliarkisto kokoaisi hajallaan Suomessa ja Ruotsissa säilytettävän aineiston yhteen.
• kello 11.30–12.30 apulaisprofessori Panu Savolainen: "Asumisesta 1700- ja 1800-luvuilla". Esitelmä käsittelee asuinrakennuksia ja asumisen muotoja 1700-luvun ja 1800-alun Suomessa. Tältä aikakaudelta on jäljellä varsin vähän asuinrakennuksia, ja säilyneistäkin melkein kaikki on vuosisatojen varrella päivitetty nykystandardien asumistottumuksiin.
• kello 13–14 filosofian tohtori Mari Välimäki: "Konsistorissa, kämnerissä ja tuomiokapitulissa – opiskelijaelämää 1600-luvun Turussa.  Turku on nykyään ja oli uuden ajan alussakin opiskelijakaupunki. Opiskelijat luovat kaupunkielämään oman sävynsä, mikä näkyy myös erilaisissa oikeudellisissa lähteissä.
• kello 14.30–15.30 filosofian tohtori Veli Pekka Toropainen: "Nälkätalvi 1696–1697 Turussa oikeuslähteiden valossa". Suuret katovuodet näkyivät myös Turun kaupungissa.

Sunnuntaina 16.3.

• kello 10–11 filosofian maisteri Noora Viljamaa: "Köyhät lapset ja perheet Turun Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella." Esitelmässä käsitellään köyhyyden monenlaisia ulottuvuuksia Luostarinmäen asukkaiden elämänpiireissä: arkisia ilmenemismuotoja, vaikutuksia sitä kokeneiden elämään sekä ylisukupolvisuutta.
• kello 11.30–12.30 professori Georg Haggrén: "Kadonneen kaupungin talot ja niiden väki – 1600-luvun Turun kartallistaminen". Valtaosa Ruotsin ajan Turusta pyyhkiytyi maanpinnalta syyskuun 1827 suurpalossa ja sen jälkeen tehdyssä asemakaavauudistuksessa. Keskiajan ja uuden ajan alun kaupungista on tuomiokirkon ohella säilynyt näkyvissä vain pieniä rippeitä.
• kello 13–14 professori Kirsi Vainio-Korhonen: "Seksityöntekijät Turun Poliisikamarin arkistoaineistossa 1830- ja 1840-luvulla". Turun poliisikamarin veneeristen tautien valvontakirjan sivuille on tehty merkintöjä turkulaisista naisista, jotka alistettiin säännöllisiin sukupuolitautitarkastuksiin vuosina 1838–1848.
• kello 14.30–15.30 filosofian tohtori Veli Pekka Toropainen: "Käsityöläiset ammattikuntaoikeudessa ja raastuvassa". Käsityöläisten ammattikunnat olivat sekä sisäisen että ulkoisen tiukan valvonnan alaisia. Mestarit valvoivat omia oikeuksiaan ja kaupungin hallinto sekä kruunun virkamiehet asettivat ammattikunnille mahdollisuudet toimia.

Tapahtuman aikataulu:

Lauantai 15.3.

• kello 9–16 näyttely avoinna
• kello 9–10 avajaistilaisuus
• kello 10–11 esitelmä Mia Korpiola
• tauko 30 minuuttia
• kello 11.30–12.30 esitelmä Panu Savolainen
• kello 12.30–13 Turun Seudun Sukututkijat ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisun julkistaminen
• kello 13–14 esitelmä Mari Välimäki
• tauko 30 minuuttia
• kello 14.30–15.30 esitelmä Veli Pekka Toropainen
• kello 15.30–16.30 paneelikeskustelu

Sunnuntai 16.3.

• kello 10–15.30 näyttely avoinna
• kello 10–11 esitelmä Noora Viljamaa
• tauko 30 minuuttia
• kello 11.30–12.30 esitelmä Georg Haggrén
• tauko 30 minuuttia
• kello 13–14 esitelmä Kirsi Vainio-Korhonen
• tauko 30 minuuttia
• kello 14.30–15.30 esitelmä Veli Pekka Toropainen ja päätössanat