KOUVOLA, LIIKKALA Jo perinteeksi muodostunut kaikille avoin kotiseutuiltapäivä järjestetään tänä vuonna teemalla kekri eli köyri. Tapahtuma pidetään Liikkalan VPK-talolla sunnuntaina 2.11.
Kekriperinteen lisäksi suomalaisen sadonkorjuujuhlan perinteen ja perinnön hengessä tapahtumassa saa yleisökantaesityksensä digitoitu kaitafilmielokuva ruisriihen ahtauksesta ja lämmityksestä sekä puinnista ja viljojen tuulutuksesta Liikkalan Pajulan talossa vuonna 1974.
Lyhytelokuvan päätähdet olivat Alvar Mänttäri, Helvi Mänttäri, Eila Mänttäri ja Aake Mänttäri. Pajulan lämmityskelpoinen riihi toimi päänäyttämönä.
Riihen ahtaamisen ja lämmittämisen sekä viljojen tuuluttamisen lisäksi filmille tallentuivat lyhteen lyönti seinään, loppumilla puinti ja olkien sidonta kuvioksi. Myös rukiin ja leikkaus kuhilointi ovat tallentuneet filmille. Viljojen tuuluttaminen viittaa viljan varastointiin ja kuivatukseen, jossa ilman liikuttamisella varmistetaan kuiva ja tasalaatuinen lopputuote.
Filmauksesta ja ääniefektien tallentamisesta vastasivat Mänttärin Sukuyhdistyksen 1970-luvulla toimineen nuorten johtokunnan jäsenet Pirjo Mäkinen (nyk. Pohto) sekä Reijo Mänttäri, Jari Mänttäri, Risto Mänttäri ja Aki Mänttäri. Avustajina olivat sukuyhdistykseen kuuluvat Veikko Mänttäri ja Raija Mänttäri.
– Nuorten johtokunta oli taas kerran puhaltanut yhteiseen hiileen, etsinyt vanhoista varastoista loppumet, kaivanut vanhojen rehujen alta tuulutuskoneen ja käynyt vanhojen puimataitajien parissa tarjoamassa autokyytiä Pajulaan, jossa riihi ja rukiit odottivat puimaporukkaa filmaajineen ja avustajineen, Kymen Sanomat uutisoi 18.8.1975.
Alkuperäisiä kaitafilmejä on esitetty suvulle valtuuskunnan kokousten yhteydessä ja erilaisissa pienemmissä kokoontumisissa.
Köyriä vietettiin sadonkorjuujuhlan kunniaksi
Syksyyn, Mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän väliin sijoittuva kekri on vanha suomalainen juhla, jota vietettiin kylissä ja taloissa sadonkorjuun lopuksi. Siitä alkoi jakoaika ja monen palkollisen lomaviikko, jolloin saatettiin hakea uusia työpaikkoja seuraavalle vuodelle.
– Kekri-sanan karjalainen alkuperä merkitsee todennäköisesti “pelätiksi pukeutunutta ihmistä”, ja pelottavasti pukeutunut kekripukki kulkikin talosta taloon vaatimassa ruokaa ja olutta, uhaten muun muassa uunin rikkomisella. Jos ruokaa ei herunut, koitti talolle epäonnea tulevalle vuodelle, haminalainen historiaharrastaja, keskiaikaelävöittäjä ja tekstiiliartesaani Saga Taskinen kertoo tiedotteessa.
Kekripukin perässä kulkivat valkoisiin pukeutuneet kekrittäret ja naamioituneet lapset. Kulkue piti kovaa meteliä, jotta pahat henget ja kummitukset pysyisivät loitolla. Köyrin aikaan kunnioitettiin vainajia kuten nykyään pyhäinpäivänä. Monet kekri-perinteet näkyvätkin nykyajan syksyn ja talven juhlissa kuten uudenvuoden ennustukset ja joulupukki.
Kekri, myös köyri, keyri, köyry tai kööri on perinteinen suomalainen syysjuhla, jonka juuret ovat eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Kekriä vietettiin alunperin maanhaltijan eli pellonviljelyä ja karjan hedelmällisyyttä turvanneen Kekri-jumalan kunniaksi.
Mänttärin Sukuyhdistyksen järjestämän kotiseutuiltapäivän luennolla käydään läpi sadonkorjuuseen ja kekriin liittyviä perinteitä ja uskomuksia sekä sitä, miten ne ovat sulautuneet nykyajan perinteisiin.
Kekripukki vierailee ja tarjolla on sadonkorjuun puuroa
Tapahtumassa vierailee myös aito kekripukki. Ohjelman jälkeen sadonkorjuun hengessä tarjoillaan (maksullinen, puurolippu ovella) paikallista ruis- ja ohrapuuroa hiutaleista (luomu, laktoositon) ja kahvit.
Tilaisuudessa järjestetään myös pienarpajaiset, jonka päävoittona arvotaan tuotekori (sisältää Jalon Myllyn tuotteita, hilloja ja valkosipulituotteita).
Paikalla on mahdollista ostaa myös Mänttärin Sukuyhdistyksen tuotteita, kuten sukukirjoja, Suku kuvina- ja Elämänpolkuja-kirjoja, isännänviirejä, koruja sekä tekstiilituotteita (juoksupipot ja tuubihuivit).
Kotiseutuiltapäivä Liikkalan VPK-talolla (Pien-Liikkalantie 408) sunnuntaina 2.11. kello 14 alkaen.