HELSINKI–TURKU–PAIMIO Suomen kielen historiaan ja kehitykseen perehtynyt arvostettu ja työstään useasti palkittu tutkija, professori Kaisa Häkkinen on nimitetty tieteen akateemikoksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Suomen Akatemian arvonimen presidentin esittelyssä 27.11.

Häkkisen lisäksi tieteen akateemikon arvonimen sai myös Kari Alitalo (s. 1952), joka on johtanut Helsingin yliopiston syöpäbiologian ja -lääketieteen tutkimusohjelmaa vuodesta 1999 alkaen. Hänet nimitettiin Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian professoriksi 1986, Suomen syöpäinstituutin tutkija­professoriksi 1987 ja Helsingin yliopiston syöpäbiologian professoriksi 1989.

Alitalo nimitettiin pysyväksi akatemiaprofessoriksi vuonna 1993 ja hän toimi tehtävässä yhtäjaksoisesti 31.5.2020 asti.

Sanojen etymologiaa ja sanahistoriallista tutkimusta

Kouvolassa vuonna 1950 syntynyt Häkkinen on toiminut Åbo Akademin suomen kielen ja kirjallisuuden vt. professorina ja professorina 1993–1999 sekä Turun yliopiston suomen kielen professorina 1999–2015. Häkkinen toimi myös Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina 2004–2009.

Kaisa Häkkisen keskeisimpiä tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Häkkinen on tunnettu erityisesti etymologisista ja sanahistoriallisista tutkimuksistaan. 2000-luvulla hän on perehtynyt erityisesti vanhaan kirjakieleen ja Agricolan kielen tutkimukseen.

Häkkinen on laatinut useita monografioita, muun muassa teokset "Agricolasta nykykieleen: Suomen kirjakielen historia" (1994), "Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa" (1996), "Mistä sanat tulevat: suomalaista etymologiaa" (1990), "Linnun nimi: kirjakielemme linnunnimistön historia" (2004), ja "Nykysuomen etymologinen sanakirja" (2004), josta on ilmestynyt päivitetty verkkoversio tänä vuonna

Tieteellisen tuotannon lisäksi Häkkinen on kirjoittanut monia oppikirjoja, esimerkiksi "Kielitieteen perusteet" (1994) ja "Suomen kielen historia 2: Suomen kielen tutkimuksen historia" (2008).

Useita luottamustehtäviä

Suomen Akatemian mukaan Häkkisen tieteellinen tuotanto on erittäin laadukasta ja vaikuttavaa, ja hän on tieteellisen työnsä ohella tuonut tutkimusalansa tuloksia monipuolisesti esille laajemmalle yleisölle.

Kaisa Häkkinen on toiminut useissa luottamustehtävissä, muun muassa Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenenä vuosina 1998–2000, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana vuosina 1994–2003 sekä Suomen Unesco-toimikunnan kulttuurijaoston jäsenenä vuosina 1999–2001. Hän on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.

Häkkinen on Suomen kielitieteellisen yhdistyksen perustajajäsen ja toimi yhdistyksen sihteerinä vuosina 1977–1985. Suomalais-Ugrilaisen Seuran johtokuntaan Häkkinen on kuulunut vuodesta 1993. Suomen Kielen Seuran esimiehenä hän oli vuosina 2000–2009. Porthan-Seuran johtokunnassa Häkkinen on ollut vuodesta 2004, ja Mikael Agricola -seuran varapuheenjohtaja  vuosina 2007–2009.

Mänttärin sukuun kuuluva, Paimiossa asuva Häkkinen on saanut työstään tunnustuksena useita palkintoja muun muassa Tietokirjailija-palkinnon vuonna 2005, WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon 2005, Kirkon kulttuuripalkinnon 2017 sekä Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2005 ja elämäntyöpalkinnon 2018.