HAMINA Ruotilalainen Olli Korjus on kuvannut kirjassaan ”Hamina 1918” varsin perusteellisesti ja tasapuolisesti sisällissodan tapahtumia Haminan seudulla.

Sodan loppuvaiheessa pohjoisesta junakyydillä tulleet valkoiset marssivat Kaipiaisista Enäjärven, Hirvelän, Liikkalan ja Metsäkylän kautta Haminaan. Näissä joukoissa oli mukana muun muassa muuan nuori kajaanilainen lukiolainen Urho Kekkonen, joka joutui Haminassa tavallaan satunnaisen kohtaamisen seurauksena johtamaan teloitusryhmää.

Tutkijat ovat todenneet, että usein sisällissodat ovat julmimpia ja vaikutuksiltaan traumaattisimpia sotia. Sodat rikkovat läheissuhteita kuten ystävyys- ja naapurisuhteita sekä heimoja ja sukuja. Mitenkään tavatonta ei ole ollut, että veljekset tai isä ja pojat ovat olleet sodissa eri puolilla. Näin kävi Suomessakin.

Sisällissota jakoI Suomea pitkään ja vasta talvisota (1939–1940) yhdisti maamme uudelleen yhdeksi kansaksi. Juuri tänä vuonna, kun sodasta on kulunut 100 vuotta, tapahtumia käydään läpi lukuisissa tutkimuksissa, muisteloissa, artikkeleissa ja tilaisuuksissa. Nyt asioita voidaan jo tarkastella tasapuolisesti ja kiihkottomasti.

FAKTA
Sota alkoi Helsingistä ja päättyi Ahvenkoskelle

  • Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun alussa vuonna 1917 ja heti 27.1.1918 maa ajautui veriseen sisällissotaan.
  • Sodan katsotaan muodollisesti alkaneen Helsingistä, kun punaisen puolen liikekannallepanon merkiksi Helsingin Työväentalon torniin Hakaniemessä sytytettiin punainen lyhty.
  • Sisällissodan kovimmat taistelut käytiin Tampereella, mutta sotatoimia oli laajalti eri puolilla maata, erityisesti Etelä-Suomessa.
  • Kymenlaaksossa oli vakavia väkivallantekoja molemmilla osapuolilla. Kouvolassa surmattiin väkilukuun suhteutettuna eniten ihmishenkiä koko Suomessa.
  • Sisällissodan viimeiset taistelut käytiin Kymijoen läntisen haaran alueella Ahvenkoskella 15.5.1918.