HELSINKI Vuoden 2021 tietokirjailijapalkinnot saivat Suvi Ahola, Anu Kantola, Lasse Kosonen, Pentti Paavolainen ja Jussi Pekkarinen. Palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla viime lokakuun lopulla jo 21. kerran.

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot olivat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnettiin tunnustuksena laajasta ja ansiok­kaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n varapuheenjohtaja Anne Mäntynen ja toiminnanjohtaja Sanna Haanpää.

Ensimmäistä kertaa palkinto osui myös Mänttärin sukuun kuuluvalle. Sippolasta kotoisin oleva Suvi Ahola, 62, on Helsingin Sanomien toimittaja, kirjallisuuskriitikko ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut tietokirjoja muun muassa lukemiskulttuurista, naiskirjailijoiden merkityksestä ja lukupiireistä.

Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja hän on kirjoittanut mm. talouspolitiikasta ja suomalaisesta eliitistä. Lasse Kosonen on tamperelainen biologi, kasvitieteilijä ja ympäristösuunnittelija, joka on kirjoittanut tietokirjoja sienistä, linnuista ja kasveista. Pentti Paavolainen on toiminut teatterintutkimuksen professorina Teatterikorkeakoulussa, ja hän on kirjoittanut suomalaisen kulttuurin ja teatterin historiasta. Jussi Pekkarinen toimii ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä tutkijana, ja hänen kirjansa käsittelevät mm. diplomaattisia suhteita ja Ulkoministeriön historiaa.

Vuodesta 2001 saakka myönnetyn tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Seppo Hentilä, Karo Hämäläinen, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Katleena Kortesuo, Lasse J. Laine, Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Arto Mustajoki, Pirjo Lyytikäinen, Jake Nyman, Jukka Tarkka ja Helena Telkänranta.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Raati: Ahola ei kumartele lajimääritelmiä

Filosofian tohtori Suvi Ahola väitteli Helsingin yliopistosta vuonna 2013 suomalaista lukupiirikulttuuria käsittelevällä väitöskirjallaan Lukupiirien Suomi. Yhteisöllistä lukemista 149 suomalaisessa lukupiirissä (Helsingin yliopisto, 2013). Lisäksi hänellä on laaja ja monipuolinen tuotanto korkeatasoisia, yleistajuisia tietokirjoja.

– Naiskirjailijoiden rooli ja merkitys, lukemiskulttuuri ja lukupiirit sekä päiväkirjakulttuuri ovat hänen omimpia aiheitaan, raati perustelee valintaansa.

Lukemisen yhteisöllisyyttä hän käsittelee väitöksen lisäksi tietokirjoissaan Lukupiirien aika (Avain, 2013) sekä Ystäviä ja kirjoja (Avain, 2015). Arkielämä ja intellektuaalinen toiminta, hengen ja ruumiin ravinto niveltyvät erottamattomasti yhteen kirjoissa Koko suku keittiössä – Kirjoituksia ruoasta, perheestä ja muistamisesta (WSOY, 2002), Tietokone ja silitysrauta (Tammi, 2003) 2002) ja Sivumakuja – Kirjallisesta keittiöstäni (WSOY, 2005). Viime vuosina kirjoitetuissa teoksissa Mitä Minna Canth todella sanoi? (WSOY, 2019) ja Mitä Eeva Joenpelto todella sanoi? (WSOY, 2021) Ahola kokoaa kahden suomalaisen kirjailijan ajatuksia ja kirjoituksia. Ahola on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisia tietoteoksia.

– Suvi Ahola ymmärtää kirjallisuuden laajasti, ei kumartele lajimääritelmiä eikä pelkää tarpeen vaatiessa sekoittaa korkeaa ja matalaa. Hänen korkeatasoista tietokirjoittamistaan kannattelee tiedon tuottamisen lisäksi emansipatorinen intressi. Se tarkoittaa Aholan kohdalla pyrkimystä valaista suomalaisen kulttuurin hiljaisia alueita: sanoittaa arkisia ja kipeitäkin aiheita selkeästi ja eloisasti. Hienoimmillaan ja omimmillaan hän on esseistisessä tietokerronnassaan, pohtiessaan ja ihmetellessään kirjallisen kulttuurimme erityispiirteitä ja kerroksia, palkintoperusteissa todetaan.

Suomen tietokirjailijat ry on maamme suurin kirjailijajärjestö. Se edistää tietokirjallisuutta, jakaa apurahoja ja palkintoja sekä valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Yhdistyksellä on yli 3 300 jäsentä.