KOUVOLA, LIIKKALA Noin 800 miljoonaa kirjettä kulki jatkosodan aikana rintamalta kotiin ja päinvastoin. Sen lisäksi vielä kortit ja muu posti. Näin sanoi kouvolalainen Kalevi Siren Liikkalan VPK:n talolla pidetyssä Kenttäpostia ja puhdetöitä -kotiseutuiltapäivän tapahtumassa.
Sotakamreeri, kapteeni evp. Kalevi Siren, 77, kertoi, että alussa esimiesten suhtautuminen erityisesti sotilaiden puhdetöihin oli kriittinen.
– Koettiin, että senkin ajan olisi voinut käyttää hyödyllisemmin. Mutta myöhemmin havaittiin, että yhteydenpito oli ratkaisevan tärkeää sotilaiden jaksamiselle, samoin kuin kotona kaipaavien omaisten jaksamiselle.
Ohjeet kotiväelle oli kirjoittaa rintamalle innostavia ja rauhoittavia kirjeitä, negatiivisia uutisia pyydettiin välttämään. Lähtökohtaisesti kirjeitä kannatti rintamalla kirjoittaa aina, kun on mahdollista, varsinkin jos tiesi, että tulossa on tiukkoja paikkoja.
– Yhteydenpito kertoi välittämisestä, tunteista, mutta myös hengissä olemisesta. Monesti jopa pienillä viesteillä oli tärkeä merkitys niin mielialojen ja taisteluhengen ylläpitäjänä rintamalla kuin myös uskon ja luottamuksen kehittäjänä kotirintamalla, Siren sanoi.
Siren teki palvelusuransa Puolustusvoimissa, ensin lähinnä sissikouluttajana Karjalan Prikaatissa ja toisen palvelusajan puolikkaan eli noin 15 vuotta sotilasläänin esikunnan koulutustoimistossa pääasiassa tiedottajana.
Palvelusuran jälkeen tuli kuvaan mukaan historian harrastus, erityisesti liittyen sotilashistoriaan. Tähän kuului vahvasti Venäjän matkailu, muun muassa noin 20 vuoden aikana hän teki noin 400 matkaa ennen kaikkea Karjalankannakselle.
Postin määrä kasvoi viisinkertaiseksi
Rintaman ja kodin välinen posti oli myös tarkasti säänneltyä. Sotilaille lähetettyihin posteihin ei saanut merkata muun muassa joukko-osaston nimeä tai sotilasarvoa turvallisuussyistä. Rintamalta ei saanut lähettää tietoa sijainnista tai esimerkiksi taisteluista; siksi kirjeet usein alkoivatkin lauseella: Terveiseni täältä jostakin.
Kirjeposteja avattiin sekä paketit tutkittiin. Pakettien ja postien fyysinen määrä oli valtava, postin määrä 1930-luvulta kasvoi viisinkertaiseksi. Posti kulki rintamalle samalla kyydillä kuin muonat.
– Nopeimmillaan posti rintamalle meni kahdessa päivässä. Myös rahaliikenne oli merkittävää. Rintamalla ei ollut mahdollisuus käyttää rahaa, joten moni sotilas lähetti merkittäviä summia rahaa kotiin.
Arviolta jatkosodan aikana rahaa lähetettiin kotiin noin 2,3 miljardin markan edestä (nykyrahassa noin 600 miljoonaa euroa). Toki kulki se raha toisinkin päin.
Puhdetöitä esillä viulusta koriste- ja käyttöesineisiin
Kalevi Sirenin esityksen lisäksi Mänttärin Sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri kertoi Liikkalan VPK-talolla esillä olleista puhdetöistä. Esillä oli muun muassa rintamalla tehty viulu, koriste- ja käyttöesineitä sekä tietysti kirjeitä, sieltä jostakin.
Sota-ajan kenttäpostin ja puhdetöiden jälkeen palataan nykyaikaan. Anna Koivisto Kymenlaakson Kylät ry:n Kylävara-hankkeesta kertoi varautumisesta ja kylävarasta.
Perinteiseen, jo kahdeksannen kerran järjestettyyn kotiseutuiltapäivään osallistui nelisenkymmentä henkilöä. Kaikille avoin tapahtuma järjestettiin sunnuntaina 1. marraskuuta.
FAKTA
Kotiseutuiltapäivän aiheet:
- 2017: "Runot ja tarinat – Suomi 100 vuotta"
- 2018: "Kädentaidot"-näyttely
- 2019: Luontoiltapäivä
- 2022: "Juna toi ja juna vei ihmisiä – Muistoja Liikkalan asemalta"
- 2023: "Liikkalan elinkeinoelämä"
- 2024: "Liikunta ennen ja nyt"
- 2025: "Kekri eli köyri"
- 2026: "Sota-ajan puhdetyöt ja kenttäposti"