Reilu kahden viikon kuluttua Mänttärin Sukuyhdistyksen nykyinen valtuuskunta kokoontuu toimikautensa viimeiseen kevätkokoukseensa Kouvolan Anjalassa.

Niinipuun toimitus on julkaissut verkkosivuilla ripeässä tahdissa tämän kevättalven aikana etenevän juttusarjan, joka on edennyt nyt seitsemänteen osaansa.

Valtuuskuntatyönsä Tiina Nikkinen aloitti kirjaimellisesti ulkomailla lomaillessaan Itä-Timorissa tammikuussa 2013.Valtuuskuntatyönsä Tiina Nikkinen aloitti kirjaimellisesti ulkomailla lomaillessaan Itä-Timorissa tammikuussa 2013.

Lahtelainen Tiina Nikkinen kiinnostui sukutoiminnasta, kun hänen tätinsä Leena Paakkinen alkoi aikanaan tutkia äitinsä ja Nikkisen isoäidin Kerttu Kolkan (o.s. Liikkanen) suvun vaiheita.

– Leena tutustui sen tiimoilta Mänttärin Sukuyhdistykseen ja sen jäseniin sekä tuli valituksi valtuuskuntaan. Hän innostutti minutkin sukuhistoriasta, Nikkinen kertoo.

Ulkoasianministeriön palveluksessa YK:n kehityskysymysten parissa työskentelevä Nikkinen tulin mukaan sukuyhdistyksen toimintaan, kun hänet valittiin vuonna 2012 valtuuskuntaan tätinsä seuraajana.

Päijät-Hämeen aluetapaamiset käyntiin

Päättyvällä valtuuskunnan kaudella Nikkinen on ollut yhdessä Jorma Mänttärin kanssa järjestämässä Lahdessa kaksi paikalliskokousta. Historian ensimmäinen Mänttärin Sukuyhdistyksen paikalliskokous Päijät-Hämeessä järjestettiin tammikuussa 2014, jolloin paikalle tuli liki sata sukulaista.

– Viime vuoden tammikuussa järjestettiin toinen kokous, mikä ei enää saavuttanut yhtä suurta suosiota. Jokavuotinen kokoontuminen alueella, jossa asuu arviolta 600–700 perhekuntaa suvun jäsenistöstä, on ehkä liian tiuha tahti, hän pohtii.

– Harva kuitenkaan on läheistä sukua keskenään tai edes tuntee muita sukuun kuuluvia, jotta saataisiin kasaan tarpeeksi suuri joukko kiinnostuneita pyörittämään sukutoimintaa, Nikkinen jatkaa.

"Toiminta keskittyy syntysijoille?"

Nikkinen uskoo, että tulevaisuudessa Mänttärin Sukuyhdistyksen toiminta keskittynee suvun syntysijoille, jossa sille on luontevat edellytykset.

– Alueella on paljon lähisukulaisia ja ihmisiä, jotka muutenkin tuntevat toisensa. Jäsenistö myös pysynee iäkkäänä, sillä sukuhistoria ja -toiminta alkavat kiinnostaa ihmisiä yleensä vasta varttuneemmassa iässä, hän arvelee.

Mänttärin Sukuyhdistyksessä toivotaan nuorisoa mukaan toimintaan. Nikkisen mukaan sukuseuran on vaikea kilpailla nuorten kiinnostuksesta.

– Eikö voida luopua jatkuvan kasvun tavoittelusta ja hyväksyä sukuseura sellaisten ihmisten harrastuksena, jotka ovat siitä aidosti kiinnostuneita?, hän kysyy.

 

Lue juttusarjan aiemmat osat:

Juttusarjassa jo julkaistut: Timo Huovila (Kouvola), Jorma Mänttäri (Hämeenkoski), Erkki Mänttäri (Kouvola), Timo Puhakka (Helsinki), Kari-Matti Sahala (Pornainen), Reetta Väänänen (Kuopio) ja Tiina Nikkinen (Lahti).

Valtuuskuntaan kuuluvat myös: Atte Helminen (Vantaa) Aila Huovi (Kouvola), Eero Jung (Kotka), Ari Lehtomäki (Kouvola), Auli Makkonen (Hamina), Esa Mänttäri (Espoo), Jarkko Mänttäri (Jyväskylä), Marja-Riitta Mänttäri (Kotka), Pekka Mänttäri (Hamina), Tuomas Mänttäri (Helsinki), Kristiina Nivari (Helsinki), Anssi Paasivirta (Helsinki), Markku Pakkanen (Kouvola), Sari Riivari (Hamina), Olli Sipilä (Vantaa), Riitta Siren (Espoo), Vesa Wakkari (Nurmijärvi) ja Kaisu Venäläinen (Hamina).