HELSINKI Suomen vuosien 1939–1945 sodat jättivät maahamme rintamamiehistä, sodissa vammautuneistaja rintamatehtävissä toimineista naisista koostuvan ison ja varsin monimuotoisen joukon, veteraanisukupolven.

Sotakokemus toi heille erityistarpeita liittyen esimerkiksi terveydenhoitoon, asutukseen ja eläkkeisiin. Erityistarpeet ovat myös muovanneet sodan loputtua kehittynyttähyvinvointiyhteiskuntaa.

Suomen Veteraaniliittojen Valtuuskunnan ja Tammenlehvän Perinneliiton vuonna 2020 käynnistämä mittava tutkimus tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltionkehitystä talvisodan loppumisesta nykypäivään tämän laajan erityisryhmän osalta.

– Vaikka sodan ja ihmisten vaiheita siinä on tutkittu runsaasti, samoin järjestöjen historioitaon tehty ansiokkaasti, on kyseessä lajinsa ensimmäinen sukupolvitutkimus, joka kytkeytyysosiaalihistorialliseen sekä uuden sotahistorian traditioihin sekä tarkastelee yhteiskunnaneri tasoja luoden siten kokonaiskuvaa, Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta -hankkeentutkijaksi valittu VTT, dosentti Olli Kleemola kertoo tiedotteessa.

Helsingin korkeakoulujen ”fuksit” valmistautuvat sotainvalidien viikon syyskeräykseen vuonna 1957.
Helsingin korkeakoulujen ”fuksit” valmistautuvat sotainvalidien viikon syyskeräykseen vuonna 1957.

Tutkimusvaihe kestää vuoteen 2024 saakka

Tutkimuksessa tarkastellaan veteraanien ja heidän järjestöjensä toimintaa osana isoa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi heitä koskevan sosiaalipolitiikan ja lainsäädännön kehitystä, veteraaneihin suhtautumista eri aikakausina, heidän hyväkseen tehtyjä toimia niin valtakunnallisella kuin ruohonjuuritasollakin sekä sitä, kuinka sodan kokeneen sukupolvenperintöä pyritään siirtämään tuleville sukupolville.

Käytössä ovat järjestöjen ja paikallisosastojen historiat, järjestöjen arkistot ja lehdet sekä kansalliset arkistot sekä lehdistöaineisto. Yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssaj ärjestetään myös ruohonjuuritason tekijöiden kokemusten ja muistojen keruu, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa.

– Veteraanijärjestöt pitävät tärkeänä tieteellisen tutkimuksen ja yhteenvedon tekemistä sotiemme veteraanien aikakaudesta nyt, kun veteraanien määrä keskuudessamme vähenee, työvaliokunnan puheenjohtaja Markku Honkasalo toteaa.

Hankkeen käynnissä oleva tutkimusvaihe kestää arviolta vuoteen 2024 asti, jonka jälkeen tulokset julkistetaan. Tutkimuksen perusteella tuotetaan opetusmateriaalipaketti tukemaan lukion historiaopetusta.

Historiahanke rahoitetaan apurahoilla, joita ovat myöntäneet Kaatuneiden Muistosäätiö, Turvallisuuden tukisäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, MTK:n säätiö, Antti ja Tiina Herlinin säätiö, Tradeka-säätiö ja Eevi ja Emil Tannisen säätiö.