KOUVOLA, LIIKKALA Jo perinteeksi muodostuneessa kaikille avoimessa kotiseutuiltapäivässä tutustuttiin tällä kertaa muutaman alustuksen avulla Liikkalan alueen liikuntaan ennen ja nyt. Kylällä on urheiltu ja liikuttu monella tavalla, ja lajikirjokin on ollut varsin laaja vuosien varrella.

Liikkalalaisia urheilulajeja ovat olleet muun muassa voimistelu, ampumaurheilu ja -hiihto, maastohiihto, lentopallo, pyöräily, soutu, suunnistus, yleisurheilu, moottoriurheilu ja raviurheilu.

– Tuhannen metrin juoksussa tavoiteltiin kolmen minuutin aikarajaa. Tähän kannusti Sippolan kunnassa syntynyt Piikin viesti, johon osallistui vuosien varrella moni liikkalalainen juoksija, Mänttärin Sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri kertoi yhdestä paikallisesta kesälajista.

Liikkalassa järjestetään vuosittain myös Kymenlaakson vanhin lentopalloturnaus, Liikkala Volley.

– Alussa pelattiin aina sekasarja aamupäivällä ja loput ottelut iltapäivällä. Muut joukkueet ihmettelivät, miksi Liikkala pelaa niin nopeaa peliä, Mänttäri jatkoi.

Nähtävillä olivat muun muassa lentopallo, pesämallomaila ja vanhat pesäpalloräpylät ja jokeripaita.

Kyläkyykkä ja potkukelkkakisa herätetty uudelleen henkiin

Urheilun lisäksi myös kuntoliikunta on ollut vahva Liikkalassa. Kyläkyykkä herätettiin viime vuonna henkiin, kuten myös mäkikuntien potkukelkkakilpailu.

Monelle oudompi laji sen sijaan oli liikkalalainen kymmenottelu, joka aloitettiin helmikuussa ja jokaiselle kuukaudelle oli yksi laji.

– Lajeja olivat hiihto, potkukelkkailu, maastojuoksu, Liikkalan ympäripyöräily, Sepon motitus, uinti ja soutu, suunnistus, kävely, 1000 metrin juoksu ja ammunta, Mänttäri kertoi.

Liikkalan VPK on myös ollut kyläläisten kuntokoulu ja liikuttaja vuosien ajan.

– Kesän huipentuma on aina palokuntajuhliin ja kalustekisaan osallistuminen Inkeroisissa. Harjoittelu on fyysistä ja vapaaehtoisena toimiminen vaatii hyvää kuntoa, Mänttäri kertoi.

Vapaapalokunta on osallistunut vuosittain myös seitsemän palokunnan (Myllykoski, Inkeroinen, Anjala, Liikkala, Kaipiainen, Tampella ja suojelutoimi) välisiin onkikilpailuihin.

– Perinne on jatkunut puoli vuosisataa ja Liikkalan VPK:n osalta perinne jatkuu edelleen. VPK osallistuu myös kansallisiin hiihtokilpailuihin ja järjestää suunnistuksia. Laskiaismäki on järjestetty vuosikymmenet, Mänttäri jatkoi.

– Urheilu ja liikunta ovat  tuoneet Liikkalan kylälle runsaasti menestystä eri lajeissa niin Suomen kuin maailman huipulla, Hannu Vakkari kertoi.

Urheilusukujen Liikkala

Liikkalan liikunta- ja urheiluhistoriaan kuulijat johdatteli kouvolalainen Hannu Vakkari (taulu 1663). Toimittaja, tietokirjailija Antti O. Arposen (1950–2015) mukaan Sippolan Kunto (SiKu) voidaan katsoa perustetun jo 1894 tai 1895, jolloin Viialan voimisteluseura perustettiin. SiKun toimialue kattoi ilmeisesti myös Liikkalan.

– Liikkalan Vauhti- ja Tahti-osastot perustettiin 1937. Tätä ennen toimi Sippolan Veljien alaosasto Liikkalan Tarmo. Tahti toimii edelleen aktiivisesti, Vakkari kertoi.

– Ennen urheiluseuroja järjestettiin epävirallisia kilvoitteluja eri lajeissa. Myös suojeluskunta järjesti urheilutoimintaa, Vakkari jatkoi.

Liikkalalainen erikoisuus lienee urheilumenestyksen kasautuminen muutamaan sukuun ja perheeseen.

– Urheilusukuja ja -perheitä ovat Huovilat, Liikkaset, Perälät, Ukkolat ja Vakkarit, hän luetteli.

Urheilupaikkoja Liikkalan alueella olivat kylänraitit, vallit, Pyttylän pallokenttä, koulujen pihat ja salit, urheilukenttä 1950-luvulla, hyppyrimäet, hiihtoladut ja Lehtaanmäen valaistu latu, VPK:n ja työväentalot, talojen pihat ja tantereet sekä kiintorastit ja suunnistuskartat.

– Urheilukilpailuja ja -tapahtumia ovat olleet kansalliset hiihdot, piirinmestaruuskisat (myös mäkihypyssä), suunnistuskilpailut, Suijankosken Juoksu vuodesta 1973, piirikunnalliset ja seurojen väliset yleisurheilukisat, mäkikuntien, kylien ja seurojen väliset kilpailut tai viestit, pesäpallopelit (maakuntasarja ylin taso sekä latu- ja polkuretket, Vakkari jatkoi.

– Montturutkun pelivälineet löytyvät luonnosta tai syntyvät kierrätysmateriaalista. Pelaajalla on eräänlainen maila, jonka materiaalina on paju, leppä, haapa tai vastaava, Esa Ojala kertoi.

Montturutku syntyi Turkian kyläkoululla 1960-luvulla

Kahvihetken jälkeen kotiseutuiltapäivän päätti muuramelainen Esa Ojala, joka tutustutti kuulijansa liikunnalliseen perinnepeli montturutkuun.

– Turkian kyläkoulun 1960-luvun välituntileikkien erikoisuus oli siellä syntynyt aivan omalaatuinen, eräänlainen pallohippapeli. Se on todennäköisesti kehittynyt kuoppapallo-nimisestä (rottupallo, kuopparosvo/-voro) pelistä, joka on levinnyt eri puolille Suomea, hän kertoi.

Kuoppapallo on syntynyt todennäköisesti paimenten vapaa-ajan viihdyttämiseksi heidän itsensä keksimänä ja kehittämänä. Pelivälineiksi ovat kelvanneet maastosta löytyvät varusteet.

– Peli liikuttaa kaikkia eskarilaisista eläkeläisiin. Kaikki ovat samassa pelissä, eikä kukaan ole huono tai paras, vaan kaikki ovat hyviä. Montturutkua voi pelata pihalla, puistossa, kentällä tai liikuntasalissa, Ojala korosti pelin filosofiaa.

Turkian kyläkoulu lakkautettiin vuonna 1970 ja montturutku jäi tuolloin hieman unholaan, kunnes Esa Ojala ja jyväskyläläinen Teppo Grén käynnistivät lajin elvytysprojektin elokuussa 2022.

– Peliä on tähän mennessä opetettu yli 5 000 nuorelle ja aikuiselle 14 paikkakunnallam Ojala kertoi.

Liikkalalainen liikunta- ja urheilukulttuuri kiinnosti paikallisyleisöä. Kotiseutuiltapäivä keräsi Liikkalan kylän omaan urheilupyhättöön eli VPK-talon saliin noin 50 henkilöä.

Montturutkun maailmanennätys – 394 pelaajaa samassa pelissä – tehtiin Savonlinnan Heikinpohjan kentällä toukokuussa 2023. Lajin ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Myllykoskella heinäkuussa 2023.

Puheenvuorojen lisäksi kotiseutuiltapäivän tilaisuudessa oli esillä liikuntavälineitä, valokuvia ja muuta rekvisiittaa vuosien varrelta.

Päivän päätteeksi oli mahdollisuus myös kokeilla montturutkun pelaamista. Liikkalan VPK-talolla järjestettyyn tapahtumaan osallistui noin 50 henkilöä.