Pääkaupunkiseudun Mänttärit tapasivat Suomi 100 vuotta -teeman merkeissä Astoria-salissa Helsingissä perinteisen lokakuun tilaisuuden sijaan viime keskiviikkona.

Juhlaesitelmän piti kouvolalainen sotahistorioitsija, kapteeni evp. Kalevi Sirén, joka tarkasteli Suomen itsenäisyyttä edeltävää aikaa ja niitä historiallisia kehityskulkuja, joiden tuloksena tapahtui valtiollinen itsenäistyminen vuonna 1917.

Sotahistorioitsija Kalevi Sirén matkasi juhlaesitelmässään aina 1700-luvulle ja kuningas Kustaa III:n aikaan.

Sirén matkasi ajassa taaksepäin aina 1700-luvun lopulle, jolloin eri puolilla Kymenlaaksoa. Tuolloin muun muassa Liikkalassa käytiin epäonnistuneita sotia, joita kutsutaan Teatterikuninkaan sodiksi.

– Tämä ilmaisu luonnehtii Ruotsin kuningas Kustaa III:n persoonallisuutta ja toisaalta se antaa viitteen siitä, että armeijan upseerit eivät arvostaneet kuningasta sotapäällikkönä, vaan pitivät operaatioita teatteriesityksinä, Sirén kertoi.

Seurauksena oli upseerien niinsanottu Liikkalan kirje Venäjän keisarinnalle.

Tarinoita pöytäkunnittain

Juhlavuoden valtakunnallisen teeman innoittamana tapahtumassa tarinoitiin pöytäkunnittain muun muassa suomalaisuudesta, suvusta, arjesta ja elämästä.

Espoolaiset Sisko ja Seppo Aalto pitivät tärkeänä sukuyhdistyksen roolia sukupolvia yhdistävänä tekijänä.

Espoolaiset Seppo ja Sisko Aalto totesivat, että suku on tärkeä sukupolvia yhdistävä asia.

– Olen Sippolasta kotoisin ja äitini puolelta Mänttäreitä. Porvoon seudulta kotoisin oleva Seppo on naitu sukuun, Sisko Aalto kertoi.

– Perheemme muutti Sippolasta muualle Suomeen, mutta suku ja juuret jäivät Kymenlaaksoon, hän jatkoi.

Aallot ovat aiemmin osallistuneet sukujuhlien yhteydessä järjestettyihin retkiin. Pääkaupunkiseudun Mänttäreiden tilaisuuksissa he ovat olleet harvemmin.

Helsinkiläiset Helena Marno (vas.) ja Minna Vartiala selailivat esillä ollutta Haminan Lehteä vuodelta 1938.

Samassa pöydässä istuivat helsinkiläiset Minna Vartiala ja Helena Marno

– Isäni ja isoisäni ovat molemmat syntyneet Vehkalahden Reitkallissa, Marno kertoi.

– Kuulun Mänttäreihin Virolahdella syntyneen isäni kautta, Vartiala sanoi.

 Yhteislauluna muun muassa Jukka Kuoppamäkeä

Tilaisuuden musiikillisesta annista vastasivat pääkaupunkiseudun Mänttärien toimikunnan vetäjänä toimiva vantaalainen Atte Helminen, jonka lauluesityksiä säesti sähköuruilla espoolainen Samuli Sipilä.

Atte Helminen (vas.) ja Samuli Sipilä vastasivat tilaisuuden musiikillisesta annista.

Sukulaulun lisäksi tapahtumassa kuultiin yhteislauluna suomalaisuuteen liittyviä kappaleita, joista viimeisenä Jukka Kuoppamäen klassikko “Sininen ja valkoinen”.

Tilaisuudessa oli myös esillä Helsingin Sanomien 9-osaisen juttusarjan “Itsenäinen Suomi täyttää 90 vuotta” julistetaulut. Sarjassa maamme vuosikymmeniä käytiin läpi Mänttärin suvun jäsenten kautta. Tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä.