LAHTI Päijät-Hämeen Mänttärit kokoontuivat jo neljänteen aluetapaamiseensa Lahdessa viime tiistaina. Tilaisuudessa kuultiin lahtelaisen sukututkimuskouluttaja Erkki Kiurun esitelmä geneettisestä sukututkimuksesta.
Tapaamisen aluksi suvun entinen päämies, Mänttärin Sukuyhdistyksen kunniajäsen Jorma Mänttäri yllätti paikallaolijat klarinettiesityksellään.
– Jormasta paljastuu uusia piirteitä, suvun nykyinen päämies, sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta äityi kommentoimaan esityksen jälkeen.
Hämeenkoskella asuva Jorma Mänttäri esitti yhdessä soitonopettajansa, hämeenkoskelaisen musiikkimiehen Simo Taipaluksen kanssa Mänttärin sukulaulun ja ukrainalaisen kappaleen "Hiljainen tienoo".
– Jälkimmäinen kappale sopii myös tietyllä tavalla Mänttärin sukuun, sillä suvun kantakylä Liikkala on tänä päivänä melko hiljainen, Mänttäri sanaili.
Kummipoika osti klarinetin lahjaksi
Hän kertoi aloittaneensa klarinetin soiton viitisen vuotta sitten saatuaan instrumentin lahjaksi kummipojaltaan.
– Ajattelin silloin, että nyt täytyy alkaa opetella soittamista oikein tosissaan, nyt 79-vuotias mies kertoi.
Mänttärin isä Tauno Mänttäri (1909–1976) oli tänä vuonna 120 vuotta täyttävän Ahvion torvisoittokunnan ja myöhemmin Karhulan työväenyhdistyksen soittokunnan jäsen.
– Ollessani pikkupoika isä osti minulle viulun, mutta ei siitä soittamisesta silloin tullut mitään. Isäkin totesi, että ethän sinä opi soittamaan, Jorma Mänttäri kertoi.
Asia jäi kypsymään useiksi vuosiksi. Päijät-Hämeen Mänttärien tapaaminen oli klarinetisti-Mänttärin ensiesiintyminen julkisesti.
Nuori ja vanha polvi kohtasivat
Musiikki- ja asiaohjelman lisäksi aluetapaamisten keskeiseen antiin kuuluvat myös sukulaisten tapaamiset ja vapaamuotoiset keskustelut. Kahvittelun lomassa myös uusi ja vanha sukupolvi kohtasivat.
– Viime loka–marraskuussa pyysin lisäämään nimeni Niinipuu-lehden osoiterekisteriin. Ajattelin, että nyt on aika aktivoitua sukuasioissa, lahtelainen Joni Mänttäri, 29, kertoi.
Hän kertoi isäukkonsa aina puhuneen Mänttärin suvusta.
– Joskus parikymmentä vuotta sitten kävimme myös ajelemassa suvun kantakylän mailla Liikkalassa, Luumäen Taavetissa syntynyt nuori mies jatkoi.
Lahtelainen Alpo Mänttäri, 72, kertoi Niinipuu-lehdelle hänen ensimmäisestä kokemuksestaan Mänttärin suvusta.
– Olin vuoden 1955 sukujuhlassa isäni kanssa. Istuin juhlapaikalla otetussa, sukukirjassakin julkaistussa kuvassa eturivissä. Olin silloin noin 10-vuotias, hän sanoi.
Ensi kerralla viihteellisempää?
Päijät-Hämeen eli pääasiassa Lahden alueella asuvat mänttäriläiset kokoontuivat ensimmäisen kerran Lahden keskustassa pidetyssä tapaamisessa tammikuussa 2014. Tuolloin näyttelijä Keimo Kumanto ja runsas musiikkiohjelma houkuttelivat paikalle lähes 90 henkeä.
Kouvolalainen Veino Vakkari johdatteli noin 35 kuulijaa tarinoillaan suvun syntysijoille Liikkalaan. Viime vuoden tammikuussa historioitsija Kalevi Sirén kertoi Kymenlaakson historiasta maamme itsenäisyyden ajalta ja Kustaa III:n valtakaudelta. Tuolloin väkeä oli paikalla noin 30.
– Ehkäpä seuraavalla kerralla palaamme hieman viihteellisemmän ohjelman pariin tai järjestämme tapaamisen vierailemalla jossakin mielenkiintoisessa paikassa, kuten vaikkapa Lahden Urheilumuseossa, tilaisuuden järjestäjät Pirjo Pohto ja Jorma Mänttäri pohdiskelivat illan päätteeksi.
Nyt järjestetty neljäs aluetapaaminen kokosi paikalle 20 henkilöä.
