TAMPERE, KALEVA Mänttärin Sukuyhdistys ja Niinipuu-lehti osallistuivat ensimmäistä kertaa omalla osastollaan Sampolan sukututkimuspäivään Tampereelle tammikuun lopulla. Osastolla päivystivät Pirkanmaan Mänttäreiden yhteyshenkilöt Anne Kalliola ja Päivi Lampinen.
– Pirkanmaan Mänttärit ovat kerran aikaisemmin pienimuotoisemmin osallistuneet tapahtumaan, Lampinen kertoo.
Nyt sukuyhdistyksen näyttävällä osastolla riittii vilskettä heti aamukymmenestä alkaen.
Tamperelaiset Elise Hatara-Vaittinen ja Mari-Anne Honkala kertoivat, että heidän molempien vanhempien juuret tulevat maaseudulta.
– Äitini on kotoisin Kauvatsalta eli nykyisen Kokemäen alueelta. Isäni on Luumäeltä, jossa Hataran suku on ollut todella kauan. Kaikki Hatarat ovat tavalla tai toisella samaa sukua, Hatara-Vaittinen kertoi.
– Mieheni suku on Terijoelta poislähteneitä Vaittisista, joista on tehty myös sukukirja, hän jatkoi ja kertoi löytäneensä molemmat sukunimensä Mänttärin sukukirjasta.
Honkalan sukujuuret ulottuvat Pohjois-Satakunnasta pohjoiseen ja löytyvät Kuru–Parkano–Virrat-akselilta.
Kun puuttuva lenkki uupuu
Honkalaa ja Hatara-Vaittista kiehtoo sukututkimuksessa kurssit.
– Olemme käyneet Tampereen seudun sukututkimusseuran varapuheenjohtaja Tiina Miettisen sukututkimuskurssilla Ahjolan opistolla, he kertovat.
Honkalaa kiinnostavat varsinkin ihmisten elämäntarinat.
– Se, miten he ovat kulkeneet ehkä taloista taloihin ja pitkin mantuja menneet sinne ja tänne. Aina, kun löytää jotain on mielenkiintoista miettiä, millaista elämä on ollut ja minne se on kuljettanut ihmisiä, hän sanoi.
Honkalan toinen puoli sukua on talonpoikia, joka sukututkimuksen kannalta helpompaa ihmisten pysyvyyden takia.
– Sitten, kun on ollut piikoja ja renkiä, niin heidän kulkemisia onkin ollut vaikeampi seurailla. He liikkuivat vuosittain talosta toiseen. Eräs esiäitini oli piikana ja vaihtoi paikkaa parin vuoden välein kiertäen yhden järven ympärillä olevia taloja, hän kertoi.
Honkalaa harmittaa, jos joku ihminen on kateissa, eikä tutkittavaan löydä minkäänlaista vinkkiä – sitä puuttuvaa lenkkiä.
– Rippikirjoissakaan ei aina ole merkitty, mistä ja milloin on tullut tai mihin on mennyt, hän jatkoi.
Tapahtumalla on pitkä perinne
Tampereen sukututkimusseura järjestää Sampolan sukututkimuspäivän yhdessä Tampereen seudun työväenopiston kanssa.
Kuusituntisessa tapahtumassa oli lähes 30 näytteilleasettajaa, joiden joukossa myös muun muassa Suomen Sukututkimusseura, Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys, Sukuseurojen Keskusliitto ja Kansallisarkisto.
Juhlasalissa pidettiin päivän aikana kolme luentoa, joiden aiheina olivat Laukon kartano, Kustaa Hiekka ja Kalle Kaihari. Lisäksi tietoiskuna annettiin vinkkejä sukututkimuksen aloittamisesta.
Tapahtuma on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1982 saakka, ja on Vantaalla järjestettävän Kuulutko sukuuni -tapahtuman ohella maamme merkittävin sukututkimustapahtuma.
