HELSINKI–PAIMIO Suomen Kulttuurirahasto jakoi Kalevalanpäivän aattona kolme 35 000 euron suuruista palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista. Palkinnon saavat akateemikko Kaisa Häkkinen, viulupedagogi Mauno Järvelä ja kuvataiteilija Kuutti Lavonen.

Mänttärin sukuun kuuluva emeritaprofessori, akateemikko Kaisa Häkkinen on kertonut suomalaisille, mitä kieltä käytämme ja mistä kielemme sanat tulevat.

– Palkinto myönnetään kielen kerrosten kuorinnasta, sanojen selityksistä, Suomen Kulttuurirahasto perustelee palkinnon myöntämistä.

Häkkisen akateeminen ura kielitieteen, fennistiikan ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalla on huikea. Uralilaisen vogulin kielen murteen äännerakenteen hän selvitti jo pro gradu -työssään vuonna 1973. Sen jälkeisinä vuosikymmeninä hän oli monissa eri tehtävissä Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Suomen Akatemiassa.

>> Katso videolta Kaisa Häkkisen ajatuksia

Yliopistomaailmaa ja tiedeyhteisöä Häkkinen on palvellut assistenttina, dosenttina, oppikirjojen tekijänä, professorina, dekaanina, instituuttien ja tieteellisten seurojen johdossa sekä tutkimuslaitosten johtoryhmien jäsenenä.

Jokaiselle suomen arkikielen käyttäjälle Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja on aarreaitta. Se kertoo, mistä perussanamme tulevat, minkälaisia kerrostumia kielessämme on, mitä sanojen äänneasusta ja levikistä voidaan päätellä ja mikä kirjakielessämme on lainaa, mikä vanhaa. Hänen teoksensa Kielitieteen perusteet on toiminut pääsykoekirjana lähes kaikissa yliopistoissa.

Paimiossa asuva Kaisa Häkkinen sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2005 kirjasta Linnun nimi. Professoriliitto valitsi hänet Vuoden professoriksi 2007. Akateemikoksi hänet nimitettiin marraskuussa 2020.