MYLLYKOSKI, KOUVOLA Mänttärin Sukuyhdistyksen valtuuskunta päätti viime sunnuntain kokouksessaan ryhtyä toteuttamaan geenitutkimusta suvun rakenteen kannalta strategisten sukulinjojen osalta.

Tämä tarkoittaa niin sanottujen suvun pitkien juurien selvittämistä isä- ja äitilinjan DNA-tutkimusten avulla.

Kouvolalainen Marja-Leena Vainio luopui paikastaan sukuyhdistyksen johtokunnan nuorisovastaavana. Kuvassa vierellä valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta.

– Sen lisäksi ajatuksena olisi selvittää löytyisikö Forssan Tammelan Mänttäreiden ja Mänttärin suvun väliltä jokin yhteys. Tähänastisen tiedon valossa Tammelan Mänttärit eivät polveutuisi suvun kantaisästä Tuomas Abrahaminpoika Mänttäristä, valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta totesi alustuksessaan.

– Geneettinen sukututkimus ei korvaa perinteistä sukututkimusta, vaan täydentää sitä, hän korosti.

Laajaa sukukirjaa toimittamassa ollut kunniajäsen Eeva Puustinen (kesk.) on löytänyt sopivia ehdokkaita, joille isälinjan geenitutkimus voitaisiin tehdä. Vierellä kunniajäsen Aini Rantanen. Kuvassa myös valtuuskunnan jäsenet Reetta Väänänen ja Pirjo Pohto (oik.).

Sukuyhdistyksen laajan sukukirjan toimitustyössä mukana ollut suvun kunniajäsen Eeva Puustinen on jo tehnyt taustatyötä sopivien tutkimusehdokkaiden löytämiseksi. Tällä hetkellä tiedossa on jo lähes 30 puhtaan isälinjan kandidaattia.

– Niistä valitaan neljä, joille tehdään isälinjan tutkimus, Paasivirta jatkoi.

Sairaudet rajataan ulkopuolelle

Ajatus herätti valtuuskunnassa melko vilkasta keskustelua.

– Tammelan Mänttärien yhteys DNA-tutkimuksen avulla kannattaa selvittää, kunniajäsenenä kokoukseen osallistunut kouvolalainen Reijo Mänttäri totesi.

– Mänttäri-nimi on myös tekijänimi, joka tarkoittaa nahanparkitsijaa. On mahdollista, että nimi on otettu sukunimeksi muuallakin kuin Mänttärin suvun juurilla, hämeenkoskelainen kunniajäsen Jorma Mänttäri kommentoi, mutta totesi samalla kannattavansa geenitutkimuksen aloittamista.

Geenitutkimus kiinnostaa. Kuvassa lahtelainen Pekka Päivärinne (vas.), jyväskyläläinen Jarkko Mänttäri ja tuusulalainen Taito Muurman.

Tuusulalainen Taito Muurman kuuluu valtuuskunnan harvalukuiseen joukkoon, jolle on tehty geneettinen tutkimus – tosin lääketieteellisen perustein.

– Geenitutkimus voi myös tuoda vastauksia suvun yleisimpiin sairauksiin ja niiden mahdolliseen periytyvyyteen. Se auttaisi myös sairauksien ennaltaehkäisyssä, hän totesi.

Paasivirta muistutti, että sukututkimuksessa sairaudet on yleensä rajattu pois niiden arkaluonteisuuden takia. – Eri asia on, jos ja kun jokainen tekee henkilökohtaisen geenitutkimuksen, hän sanoi.

Virtuaalimuseo-hanke käynnistyy

Valtuuskunta hyväksyi työpajaosiossaan myös vuosi sitten esitellyn virtuaalimuseo-hankkeen työryhmän esityksen toimenoidesuunnitelmaksi.

– Tarkoituksena on lähteä liikkeelle siitä, että Liikkalan Heinäkalliolla sijaitsevan sukumuseon esineistö kuvataan ja esineiden tarinat taltioidaan. Tämä materiaalia muodostaa virtuaalimuseon rungon, Paasivirta esitteli.

Jyväskyläläinen Jarkko Mänttäri (vas.), helsinkiläinen Roy Mänttäri ja haminalainen Pekka Mänttäri pohdiskelivat sukuasioita kokoustauolla.

Virtuaalimuseon seuraavassa vaiheessa keskityttäisiin taltioimaan ihmisten työtapoja, jonka ensimmäisenä askeleena olisi suvun 1970-luvun nuorisojaoston tekemä kaitafilmi maatalouden vanhoista työtavoista.

– Kaitafilmi olisi tarkoitus muuttaa digitaaliseen muotoon, Paasivirta kertoi.

Kolmannen osion virtuaalimuseosta muodostaisi suvun asuinmiljöiden esittely alkaen Liikkalan Mänttärinmäen talojen esittelystä.

– Neljäs vaihe olisi henkilöiden elämäntarinoiden osio, jolloin syntyisi eräänlainen virtuaalinen elämäntarinoiden kirja. Sen ensimmäinen askel olisi kooste kuopiolaisen Reetta Väänäsen kirjoittamista pikkutarinoista, Paasivirta esitteli.

Pääosin talkootyönä toteutettava virtuaalimuseotoiminta pyritään käynnistämään asteittain kuluvan vuoden aikana. Hankkeen toteutusta seurataan vuosittain sekä sisältöä kehitetään tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

Niinipuu-lehden talous puhututti

Lisäksi Niinipuu-lehden toimitussihteeri Marko Wahlström piti katsauksen Niinipuu-lehden nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä toi esille ajatuksia lehden taloudellisen tilanteen kohentamiseksi.

– Painettu lehti tavoittaa parhaiten laajan suvun jäsenet, muistutti valtuuskunnan jyväskyläläinen jäsen Jarkko Mänttäri.

– Meillä on poikkeuksellisen laadukas sukulehti. Jos sukuyhdistyksen taloudelliset rahkeet ja nykyisten tekijöiden into riittää, ei lehden aiheuttama kokonaistaloudellinen tappio ole niin hälyttävä, helsinkiläinen Tuomas Mänttäri kommentoi.

Kuluva vuosi oli ensimmäinen, kun Niinipuu-lehden mainostulot ja vapaaehtoiset tukimaksut eivät kata lehden tekemiseen liittyviä kuluja. Suurin menoerä koituu osoitteellisesti lähetettävän lehden postituksesta, mikä on yli 50 prosenttia lehden budjetista.

Minna Mänttäri ja Eetu Pesu johtokuntaan

Kokousosiossa valtuuskunta hyväksyi johtokunnan laatimat esitykset viime vuoden toimintakertomukseksi, käsitteli tuloslaskelman ja taseen, kuuli toiminnantarkastajien lausunnon sekä myönsi vastuuvapauden johtokunnalle.

Vantaalaiset Atte Helminen (vas.) ja Olli Sipilä mietteliäinä kokouksessa. Sipilä valittiin uudelleen valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi.

Kuluvan vuoden toimintasuunnitelma hyväksyttiin muutamalla lisäyksellä. Johtokunnan talousarvioehdotusta muutettiin kokouksessa geenitutkimukseen varattavalla määrärahalla.

Valtuuskunta sai kokouksessa myös johtokunnan selvityksen sukuyhdistyksen kestävän kehityksen sitoumuksen ensimmäisen vuoden toimenpiteistä.

Johtokunnan puheenjohtaja Kaisu Venäläinen raportoi kestävän kehityksen sitoumuksen toimenpiteistä. Vierellä valtuuskunnan jäsenet Terhi Ruotsalainen Lappeenrannasta ja takana Sirpa Pohjalainen Haminasta.

– Olemme käyttäneet kimppakyytejä, välttäneet tapahtumien tarjoiluissa kertakäyttöastioita tai käyttäneet ympäristöystävällisiä tuotteita, kokouskutsut ovat lähteneet sähköisesti sekä Niinipuun painotalo käyttää ympäristösertifioitua paperia, johtokunnan puheenjohtaja Kaisu Venäläinen kertoi.

Valtuuskunta valitsi varapuheenjohtajakseen kuluvaksi vuodeksi vantaalaisen Olli Sipilän.

Johtokuntaan valittiin uusina jäseninä kouvolalaiset Minna Mänttäri ja Eetu Pesu. Uudelleen valittiin kouvolalaiset Erkki Mänttäri ja Ari Lehtomäki, kotkalainen Eero Jung sekä haminalaiset Sari Riivari ja Kaisu Venäläinen.

Kouvolalainen Minna Mänttäri valittiin uutena sukuyhdistyksen johtokuntaan. Kotkalainen Eero Jung jatkaa johtokunnassa.

Paikkansa johtokunnassa jättivät kouvolalaiset Marja-Leena Vainio ja Aila Huovi, joka jatkaa johtokunnan ulkopuolisena sukuyhdistyksen sukutuotevaraston hoitajana.

Yhdistyksen toiminnantarkastajiksi valittiin uudelleen Jarmo Lehtomäki ja Petra Nyman sekä varalle Aki Mänttäri ja Kari-Matti Sahala.

Valtuuskunnan kokouksessa oli paikalla 18 jäsentä 30:stä. Lisäksi kokoukseen osallistuivat kunniajäsenet Aini Rantanen, Eeva Puustinen, Reijo Mänttäri, Timo Huovila ja Jorma Mänttäri. Kokous pidettiin 80-vuotiaassa Myllykosken seuratalossa, joka on jo alustavasti varattu seuraavan, vuonna 2020 pidettävän sukukokouksen ja -juhlan pitopaikaksi.

Eetu Pesusta uusi nuorisovastaava

Valtuuskunnan kokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa johtokunta valitsi puheenjohtajaksi uudelleen Kaisu Venäläisen. Sihteeriksi valittiin edelleen Erkki Mänttäri ja taloudenhoitajaksi valittiin jatkamaan Sari Riivari.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Minna Mänttäri ja uudeksi nuorisovastaavaksi Eetu Pesu. Projektitehtävissä jatkaa Eero Jung. Aiemmin johtokunnan varapuheenjohtajana toiminut Ari Lehtomäki nimettiin museovastaavaksi.