KOUVOLA, KESKUSTA Mänttärin Sukuyhdistyksen talouden tasapainottaminen julkaisutoimintaan kohdistuvien kulujen osalta yhdistyksen tulevaisuuden toiminnan turvaamiseksi nousi keskusteluun valtuuskunnan kokouksessa Kouvolassa viime lauantaina.

Uusi, viime heinäkuun sukukokouksessa Myllykoskella valittu valtuuskunta kokoontui nyt ensimmäisen kerran. Valtuuskunnan kausi kestää seuraavaan sukukokoukseen eli vuoteen 2028 asti.

Kokoukseen paikan päällä Kouvolan ravintola Bonnevillen kokouskabinetissa osallistui yhdeksän valtuuskunnan jäsentä ja etäyhteydellä seitsemän jäsentä. Poissa oli kahdeksan valtuuskunnan jäsentä. Valtuuskunnan kokous on Mänttärin Sukuhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous.

Kutsuttuina kokoukseen osallistuivat sukuyhdistyksen kunniajäsenistä Reijo Mänttäri, Eeva Puustinen, Jorma MänttäriAnssi Paasivirta, Ari Lehtomäki ja Erkki Mänttäri. Lisäksi kokoukseen osallistui kolme hallituksen jäsentä ja Niinipuu-lehden toimitussihteeri.

Kokouksen aluksi osallistujat pitivät hiljaisen hetken viime tammikuun lopulla menehtyneen Mänttärin Sukuyhdistyksen kunniajäsen Samuli Sipilän (1937–2025) ja maaliskuun alussa kuolleen valtuuskunnan jäsen Pekka Mänttärin (1959–2025) muistoa kunnioittaakseen.

Toista kauttaan valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva Olli Sipilä luotsasi kokousta. Taustalla kokouksen sihteerinä toiminut Maija Vanhala ja Minna Mänttäri, joka valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi.

Pienkeräyksellä varoja Niinipuun postittamiseen

Valtuuskunta hyväksyi hallituksen esityksen vuoden 2024 toimintakertomukseksi muutoksitta. Valtuuskunta käsitteli vuoden 2024 tilinpäätöksen ja kuuli toiminnantarkastajien lausunnon.

Tilinpäätös viime vuodelta osoittaa tappiota johtuen sukujuhlavuodesta ja Niinipuu-lehden kohoavista jakelukustannuksista. Valtuuskunta kävi vilkasta keskustelua yhdistyksen taloudesta.

Eniten keskustelua herättivät Niinipuu-lehden vuosittain kohoavat jakelukustannukset. Niitä varten sukuyhdistys on hakenut vuosittain luvan pienkeräykseen, jotta niinsanottuja tukimaksuja voidaan jäsenistöltä kerätä.

– Koska emme ole yleishyödyllinen yhdistys, joudumme hyödyntämään lainsuomaa mahdollisuutta ja poliisihallituksen myöntämää pienkeräystä Niinipuu-lehden postituskuluihin, valtuuskunnan puheenjohtaja Olli Sipilä tarkensi Roy Mänttärin ja Pekka Päivärinteen esittämiin kysymyksiin.

Yhdellä pienkeräysluvalla varoja toimintaan voidaan kerätä enintään 10 000 euroa. Vuoden aikana voidaan järjestää kaksi erillistä pienkeräystä.

Kunniajäsen Erkki Mänttäri on viime talven aikana digitoinut sukuyhdistyksen laajan lehtileikearkiston. Digitoituja leikkeitä kertyi yhteensä 1556 kappaletta.

Vuoden 2025 seinäkalenteri saanut kiitosta jäsenistöltä

Juhlavuotensa kunniaksi sukuyhdistys julkaisi viime vuonna myös seinäkalenterin vuodelle 2025. Kalenteri toteutettiin Elämäni juhlat -teemalla ja sen kuvat valittiin yhdistyksen laajasta kuva-arkistosta.

– Kalenterista on tullut yllättävän paljon hyvää palautetta. Monelle se ei ole vain kalenteri, vaan valokuvien kautta pääsee tutkimaan sukua. Toivottavasti kalenteri saisi myös jatkoa, kunniajäsen Eeva Puustinen kommentoi.

Hän muistutti sen myyntityön tärkeydestä, sillä kalentereita jäi tämän vuoden alkuun mennessä myymättä vähän reilu sata kappaletta. Kalenterin painosmäärä oli 300 kappaletta.

Valtuuskunta vahvisti tilinpäätöksen ja taseen sekä myönsi Tuomas Mänttärin ehdottamana sekä Roy Mänttärin ja Markku Mänttärin kannattamana yhdistyksen operatiivisesta toiminnasta vastaavalle hallitukselle vastuuvapauden. Valtuuskunnan jäsen Esa Mänttäri jääväsi itsensä vastuuvapauden käsittelyn ajaksi.

Etelä-Karjalan Mänttäreiden yhteyshenkilönä toimiva lappeenrantalainen Terhi Ruotsalainen valittiin uudelleen valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi.

Kuluva vuosi on aluetoiminnan 30-vuotisjuhlavuosi

Valtuuskunta hyväksyi hallituksen esityksen talousarvioksi vuodelle 2025. Samoin hyväksyttiin keskustelun jälkeen toimintasuunnitelma vuodelle 2025.

Sukumuseon kehitystyö jatkuu.

– Museon sähköistys uudistetaan tänä vuonna aurinkosähköjärjestelmää hyödyntäen ja puucee saa uuden kompostikäymälän. Tätä projektia varten yhdistys on hakenut ja saanut Pohjois-Kymen Kasvu ry:ltä EU:n Leader-avustusta, joka kattaa kustannuksista 60 prosenttia, Minna Mänttäri kertoi.

Kuluvaa vuotta sävyttää aluetoiminnan juhlavuosi, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun paikalliset sukutapaamiset saivat laajamuotoisemmin alkunsa. Yhdistyksellä on aluetoimintaa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Keski-Suomessa. Aluetoimintaa käynnistetään Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa toimintaa elvytetään uudelleen.

Valtuuskunta päätti hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttärin esityksestä, että sukuyhdistys ei peri jäsenmaksuja kuluvalta vuodelta.

– Kovin montaa vuotta ei mene ennen

kuin sukuyhdistyksen rahat ovat lopussa, Esa Mänttäri kommentoi.

– Ennen kuin rahat ovat loppu, tulee tehdä ratkaisuja. Kissa on nostettava pöydälle, Kari-Matti Sahala jatkoi.

Talousarviokeskustelun aikana Markku Mänttäri teki ehdotuksen, jonka mukaan painettu lehti ja verkkolehti ilmestyisivät vuorovuosin. Asiaa kannattivat Esa Mänttäri ja Roy Mänttäri. Valtuuskunta päätti, että hallitus selvittää asiaa.

Julkaisutyöryhmän puheenjohtajana toiminut Kari-Matti Sahala esitteli työryhmän analyysiä ja loppupäätelmiä.

Julkaisutyöryhmä esitteli työnsä tuloksia

Viime vuoden vuosikokouksessa valtuuskunta nimesi työryhmän, joka ryhtyi selvittämään julkaisutoiminnan tulevaisuutta. Tehtävänannon tahtotilana on säilyttää Niinipuu paperilehtenä myös tulevaisuudessa.

Työryhmään nimettiin valtuuskunnan jäsenet Markku Mänttäri, Annariitta Kottonen, Esa Mänttäri, Arto Mänttäri ja Kari-Matti Sahala, kunniajäsen Reijo Mänttäri sekä asiantuntijajäsenenä Niinipuun toimitussihteeri Marko Wahlström. Työryhmä piti yhden hybridikokouksen ja kaksi etäpalaveria.

– Niinipuun vahvuuksia ovat vahva brändi, pienilmoitusten helppo tapa uusiminen ja tukimaksut. Heikkouksia ovat se, että pienilmoitukset ovat vain suvun yrittäjiltä sekä korkeat jakelukustannukset. Uhkana on jakelukustannusten nousu, työryhmän puheenjohtajana toiminut Kari-Matti Sahala esitteli.

– Mahdollisuuksia ovat avustukset (säätiöt ja julkiset organisaatiot), pääsponsori, jolle myös muuta näkyvyyttä sekä isot ilmoittajat (pankit, vakuutusyhtiöt ja kaupat) sekä advertoriaalit (tekstimainokset), painatuksen kilpailutus, taiton liittäminen optiona painatukseen ja osittaiset muut jakeluvaihtoehdot, Sahala jatkoi.

Työryhmä esitti, että päätoimittajan ja toimitussihteerin avuksi muodostetaan ryhmä, joka seuraa lehden taloutta sekä huolehtii jakelu-, taitto- ja painosopimuksista. Taloustoimikunta raportoi yhdistyksen hallitukselle.

Hallitukseen valitut kaksi uutta jäsentä, Sanna Ahtiainen (vas.) ja Marjo Ihalainen, osallistuivat kokoukseen kutsuttuina. He esittäytyivät valtuuskunnalle.

Henkilövalinnat: hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä

Valtuuskunta valitsi valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi uudelleen Terhi Ruotsalaisen Lappeenrannasta.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Minna Mänttäri Kouvolasta. Hallituksen jäsenistössä sen sijaan tapahtui muutoksia, kun pitkäaikainen taloudenhoitaja Sari Riivari Haminasta ja nuorisovastaavana vuodesta 2018 toiminut Eetu Pesu Espoosta luopuivat.

Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Sanna Ahtiainen Orimattilasta ja Marjo Ihalainen Kouvolasta. Hallituksessa jatkavat Sami Porkka Kouvolasta, Maija Vanhala Kotkasta ja Ari Puhakka Kouvolasta.

Sukuyhdistyksen toiminnantarkastajiksi valittiin uutena Juhani Mänttäri Helsingistä ja uudelleen Petra Nyman Espoosta. Varatoiminnantarkastajiksi valittiin uudelleen Minna Metsärinne Kouvolasta ja Teija Ihalainen Kouvolasta.

Uusi hallitus järjestäytyy seuraavassa kokouksessaan.

Sukuyhdistyksen pitkäaikainen taloudenhoitaja Sari Riivari luopui hallitustyöstään, joka alkoi 25 vuotta sitten. Hän sai kokouksen päätteeksi yhdistyksen uuden vapaaehtoistoimijoiden palkinnon, seppä Tiia-Riitta Lahden takoman kynttilänjalan. Riivari jatkaa valtuuskunnassa kauden loppuun.

Valtuuskunnan jäsenet vuosina 2024–2028:

  • Daniel Borshagovski (Järfälla), Mia Berlin (Helsinki), Atte Helminen (Vantaa), Simo Kantele (Helsinki), Amanda Kaukiainen (Kouvola), Annariitta Kottonen (Kauniainen), Päivi Lampinen (Tampere), Lauri Lehtomäki (Hamina), Arto Mänttäri (Kouvola), Anne-Riitta Mänttäri (Jyväskylä), Esa Mänttäri (Espoo), Marja-Riitta Mänttäri (Kotka), Markku Mänttäri (Hämeenlinna), Roy Mänttäri (Kotka), Tuomas Mänttäri (Helsinki), Markku Pakkanen (Kouvola), Pekka Päivärinne (Lahti), Anna-Leena Riitaoja (Espoo), Sari Riivari (Hamina), Terhi Ruotsalainen (Lappeenranta), Kari-Matti Sahala (Pornainen), Elina Seppänen (Kouvola), Olli Sipilä (Helsinki), Jyrki Venäläinen (Hamina) ja Iina Wahlström (Porvoo/Loimaa).
  • Ensimmäiseen kokoukseen osallistuivat etänä tai läsnä Atte Helminen, Simo Kantele, Amanda Kaukiainen, Päivi Lampinen, Esa Mänttäri, Markku Mänttäri, Roy Mänttäri, Tuomas Mänttäri, Markku Pakkanen, Pekka Päivärinne, Sari Riivari, Terhi Ruotsalainen, Kari-Matti Sahala, Olli Sipilä, Jyrki Venäläinen ja Iina Wahlström.