KOUVOLA Heinäkuun 15.päivänä, jolloin kesä oli puhjennut kukkaan ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta, Mänttärin Sukuyhdistys sai suruviestin. Suvun vanhin jäsen Vieno Puhakka, oli saanut kutsun kirkkauden maahan. Pitkä, rikas ja kaunis elämä oli tullut päätökseen. Elämän päiviä hänelle annettiin 105 vuotta ja 11 kuukautta.

Vieno Puhakka oli kiitollinen jokaisesta päivästä. Nuorena hän emännöi isoa karjatilaa iloiten, koska hänen mielestään  työ ei ollut koskaan taakka, vaan siunaus ja jokainen päivä oli suuri lahja.

Hänen mielestään tärkeintä elämässä oli keskinäinen sopu ja toistemme ymmärtäminen. – Kun ihmisten kesken vallitsee lämmin välittämisen ilmapiiri, eteemme avautuvat aina toivon näköalat.

Vieno Puhakalla oli lämmin, rakastava sydän, joka huomioi aina ensin toisen ihmisen.

Hänen mielestään valoisinta maailmassa on sydän, joka on valmis auttamaan ja rakentamaan siltoja ihmisten välille ja viemään hyvän sanoman aina perille.

Vieno Puhakka oli kotoisin Valkealan Rämälän kylästä. Sippolan Enäjärvelle hän muutti 1930-luvulla mentyään naimisiin enäjärveläisen Tenho Puhakan kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa.