TURKU, KUPITTAA–KOUVOLA, SIPPOLA Raumalainen kirjailija, sukututkija Aarno Niemi on saanut valmiiksi noin 30 vuoden selvitystyön, jota hän on tehnyt muun elämän ohessa. Kirja keskittyy miehen synnyinseutu Sippolan torpparielämään.
Kuudetta vuotta eläkkeellä oleva diplomi-insinööri suunnitteli työkseen laivojen ohjausjärjestelmiä noin kolmen vuosikymmenen ajan.
– Eläkkeelle jäätyäni aloitin kirjan tekemisen. Alunperin suunnittelin tekeväni Sakin suvusta sukukirjan, mutta muuttunut lainsäädäntö (GDPR) muutti suunnitelmat. Laajuudeltaan sukukirjasta olisi tullut yhtä iso kuin Mänttärin sukukirja, sillä suku lähtee liikkeelle myös 1610-luvulta, hän kertoi pistäytyessään Suku 2025 -tapahtumassa Turussa viime viikonloppuna.
Niemi kuuluu isänsä kautta Sakin sukuun, jonka juuret kulkeutuvat myös Mänttärin sukuun.
– Isovanhemmistani kolme on pikkuserkkuja keskenään, mikä oli tavanomaista aikoinaan pienessä kyläyhteisössä asuttaessa, mies hymähti.
Sukuhistoria on osa ihmiskunnan historiaa
Niemelle suku ja sukuun kuuluminen tarkoittavat perinteitä.
– Se on tietämistä siitä, mistä ihmiset tulevat ja mihin he ovat mahdollisesti menossa. Sukututkimuksen myötä menneisyyden tunteminen on mennyt pidemmälle: olen oppinut näkemään ihmisten elinympäristön ja -tapojen muuttumista, Niemi pohdiskeli.
Hän korosti, että sukuhistoria on merkittävä osa ihmiskunnan historiaa.
– Se on osa myös suomalaisen yhteiskunnan sekä Suomen, Ruotsin ja Venäjän symbioosia.
Niemi on tutkinut sukuja jo useamman vuosikymmenen ajan.
– Aktiivinen tutkimustyö alkoi lähes 20 vuotta sitten, kun isän puoleinen isoenoni puhui sukulaisistaan. Hän kertoi erinäisiä tarinoita muun muassa kenraaleista ja mietin, että miten he liittyvät torppariyhteiskuntaan. Tätä aloin pohtia tarkemmin.
Niemi kuuluu Mänttärin sukuun äitinsä kautta. Hän kirjoitti äitinsä suvusta Hasun sukukirjan.
– Se oli mielenkiintoista nähdä kaikenlaista porukkaa. joiden joukossa oli aika paljon myös Amerikan-sukulaisia. Isosisäni isän sukusarjasta kaikki kymmenen lasta kävivät Amerikassa.
– Viisi heistä jäi sinne ja kaksi kuoli matkalla. Yksi heistä jäi laivasta, kun ei kerinnyt sinne (satamaan) ajoissa, vaikka lippu oli. Se oli hyvä, koska laiva oli Titanic. Hän eli 99-vuotiaaksi ja kävi Suomessa muutaman kerran, Niemi kertoi.
Miehen käsialaa on myös puolisonsa suvun eli Kaijasten sukukirja.
Isoenon kenraalitarinat herättivät uteliaisuuden
Ensi heinäkuun lopulla julkaistava historiateos keskittyy Sippolan kartanon torpparien elämään sekä heidän ja kartanon omistajien välisiin suhteisiin. Kirjan ennakkomarkkinointi on alkanut.
– Idea sai alkunsa isoenoni mainitsemista kenraaleista. Lähdin selvittämään, miten Sippolan kartano ja sen torpparit toimivat.
Niemi on syntynyt Sippolan Saverolla, ja hänen esivanhemmissaan on useita Sippolan kartanon torppareita.
– Aloin tutkia, mikä koko torpparijärjestelmän lähtökohta oikein oli. Kirjassa ei kerrota pelkästään torpparisuvuista, vaan siitä minkä takia torpparilaitos oli olemassa Suomessa.
Kirja valottaa myös kartanon omistajia ja lainsäädäntöä, joka liittyi torpparijärjestelmään. Matkalle mahtuu myös muutama sota, joilla oli merkittävä vaikutus koko yhteisöön.
– Sippolan kartanon viimeiset henkilöomistajat olivat Forsténit, mutta sitä ennen von Daehnit olivat omistajina vuosikymmeniä.
Sippolalaisittain kartanoa alettiin kutsua Vonteenin kartanoksi.
Torpparit olivat kartanoille halpaa työvoimaa
Kartanon perusti varakas aatelismies Lorentz Creutz, joka sai lahjoituksena Sippolasta tiloja. Työvoimaksi hän hankki torppareita.
– Palkka muodostui heille vuokratun maapalan tuotosta ja asumuksista, ja vuokra maksettiin pääosin päivätöillä. Kartano oli liikeyritys, torpparit sen halpaa työvoimaa.
Ruotsin laivaston amiraali Creutz katosi Kronan-aluksen haaksirikkoutuessa Skoonen sotaan kuuluvassa Öölannin eteläkärjen taistelussa. Creutz oli siihen aikaan todennäköisesti Ruotsin valtakunnan rikkain mies.
– Hän harrasti muun muassa noitavainoja Taalainmaalla ja poltti 21 ihmistä, Niemi valotti Sippolan kartanon moninaista historiaa.
Von Daehn joutui Venäjän hallinnon hampaisiin
Ministerivaltiosihteeri Woldemar Kaarle von Daehn sai kartanon perinnöksi vuonna 1894. Muutaman vuoden kuluttua hänen oli myytävä kartano kiireellä.
– Ministerivaltiosihteeri joutui venäläisen hallinnon hampaisiin. Se johti siihen, että hänet karkotettiin ja hän menetti virkansa. Mies totesi, että Suomessa ei ole turvallista asua ja matkusti Roomaan, jossa asui muutaman kuukauden ennen kuolemaansa.
Kartanon ostanut Halla Oy oli kiinnostunut vain kartanon metsistä, joita oli noin 10 000 hehtaaria. Sahateollisuudella oli tuolloin kova kilpailu puutavarasta. Norjalaisten omistama yhtiö myi maat ja rakennukset edelleen everstiluutnantti Karl Lennart Forsténille.
– Samaan aikaan torppareilla oli suunnitelmia torppien lunastamisesta itsellisiksi tiloiksi. Tämä toteutuikin vuonna 1904 eli noin 15 vuotta aiemmin kuin torpparivapautus muualla Suomessa. Asiaan ehtivät sekaantua niin senaatti kuin Nikolai II, jotta se olisi ollut mahdollsta ilman lainsäädäntöä, Niemi kertoi kimuranttisesta tapahtumasarjasta.
Lähes 400 torpparin perustiedot ja sukulinjat
Kirjassa esitellään 375 torpparista ainakin perustiedot ja sukulinjat sekä osasta on elämänkerrallista tietoa.
– Kirjassa tulee olemaan noin 300 sivua. Käsikirjoitus on valmis ja se on yli 300-sivuinen.
Mikäli jollakin on tietoa tai kuvia torppareista, ne ehtivät vielä maaliskuun aikana taittovaiheessa olevaan kirjaan. Kirja julkaistaan pehmeäkantisena ja A4-kokoisena. Valokuvien lisäksi kirjassa tulee olemaan karttoja.
Kirjan kustantaa myllykoskelainen kustannusyhtiö Reuna Publishing House Oy.
Sippolan torpparit ja hovi -kirjan julkistetaan Kymi Libri -kirjamessuilla Kouvolan Myllykoskella perjantaina 25.7.2025. Kirjaa voi tilata ennakkohintaan 19.6.2025 saakka.
FAKTA
Aarno Niemi
- Syntynyt Sippolan Saverolla vuonna 1955. Asuu Raumalla.
- Koulutukseltaan diplomi-insinööri, Teknillinen Korkeakoulu, 1981.
- Työura: Rautatiehallitus, Rauma-Repolan kansikonetehdas, Aquamaster-Rauma Oy ja Kamewa-Finland Ltd.
- Harrastukset: kirjallisuus, johtamisen tutkiminen, seurakuntatyö ja sukututkimus.
