JÄRVENPÄÄ–LIIKKALA Järvenpääläinen Anna-Liisa Rautio on tehnyt Mänttärin Sukuyhdistykselle mielenkiintoisen lahjoituksen äitinsä jäämistöstä. Erilaisten käsitöiden ja sekalaisten pikkutavaroiden joukosta löytyy hänen isoisänsä 1930-luvulla nikkaroima puinen ompelukorin kehys alkuperäisine ohjeineen.

Puisen ompelukorin tai käsityölaukun kehys ja siihen kuuluva pussukka ovat taidokasta käsityötä.

Lisäksi Raution lahjoituksen joukossa on puinen kangaspuiden pirta.

Käsityöt on osittain merkitty takstillä "Helena Ahola 1920" ja ne ovat todennäköisesti olleet esillä jossakin kädentaitoja esittelevässä näyttelyssä tuolloin yli 100 vuotta sitten.


Esimerkiksi lahjoitustavaroiden joukosta löytyvien pitsikäsineiden valmistusvuosi on 1848. Niihin kiinnitetystä näyttelylapusta voi päätellä, että Aarne Aholan äiti Helena Ahola oli Läntisen Viipurinlahden piiriliiton Sippolan Marttayhdistyksen jäsen.

– Haluan lahjoittaa tavarat eteenpäin, koska en halua niitä hävittää, Anna-Liisa Rautio perustelee päätöstään.

Tavaroiden ohessa Mänttärin Sukuyhdistyksen haltuun tuli myös Anna-Liisa Raution edesmenneen miehen Juhani Raution tekemä "sukuselvitys" tavaroihin liittyvistä henkilöistä.

Ompelukori-lahjoituksen yhteydessä on tallella myös korin alkuperäinen ohje, joka on julkaistu ruotsalaisessa Allers-lehden X-Tidningenissä vuonna 1935.

Järvenpääläisrouva kuuluu Mänttärin sukuun äitinsä, vuonna 2009 kuolleen Anneli Sirviön isän, asemapäällikkö Aarne Aholan kautta. Aarne Ahola oli syntynyt Sippolan Liikkalassa vuonna 1892. Hänen äitinsä Helena (Leena Stiina) Ahola puolestaan oli syntynyt Sippolassa vuonna 1870.

Aarne Ahola oli naimisissa Aili Margareta (Margit) Aholan kanssa.
 Heidän lapsensa nimet ovat Anneli, Olavi ja Antero Ahola.

Lahjoitustavaroiden joukossa on myös U.T. Sireliuksen toimittama 56-sivuinen "Kansankirjonta ja -pitsit" -niminen teos (Otava 1935), joka kuuluu Käsiteollisuuskirjaston julkaisusarjaan numerolla  31. Kirjanen toimi käsityönopettaja Anneli Sirviön (o.s. Ahola) oppikirjana.

Aarne Aholan isä oli sukuyhdistyksen perustajia



Sukuselvityksen mukaan Aarne Aholan isä oli Vilhelm (Vilho, "Ville") Tuomaanpoika Mänttäri, joka ei virallisesti tunnustanut lastaan koskaan, mutta rahoitti tämän koulutuksen. Vilho oli myös Aarne ja Margit Aholan nuorimman lapsen Anteron kummisetä.

Vilho Mänttäri (1870–1941) oli aluksi kauppias ja sittemmin Kansallis-Osake-Pankin pankinjohtaja Pyhäjärven pitäjässä (nykyinen Karkkilan kaupunki).

Aarne Aholan tekemän sukuselvityksen mukaan Vilho Mänttäri oli vaikuttamassa Mänttärin Sukuyhdistyksen perustamiseen toimien perustettavan yhdistyksen puheenjohtajana, vaikkakaan ei enää ollut toimivan yhdistyksen puheenjohtajana.

Sukuyhdistys sai alkunsa Mänttärinmäellä

Mänttärin sukukirjan mukaan sukuyhdistyksen katsotaan saaneen alkunsa, kun kotiseudullaan vieraillut pankinjohtaja "Ville" Mänttäri sekä paikalliset maanviljelijät Alvar Mänttäri, Anton (Koivikko) Mänttäri, Esa Mänttäri, Otto Mänttäri ja Ville Mänttäri, kauppamatkustaja Emil Mänttäri, työmies Erik Johan Mänttäri sekä osuuskaupan johtaja Evert Mänttäri ja tehtailija Vihtori Mänttäri kokoontuivat Sippolan kunnan Liikkalan kylän Mänttärinmäellä 9.10.1932.

Tämä mieskymmenikkö keskusteli ja päätti toimista sukuyhdistyksen perustamiseksi suvun muinaisen kantatalon paikkeilla Esa Mänttärin Mäkelän talossa.

Tehtailija Vihtori Mänttärin johtaman valmistelevan toimikunnan laatimat säännöt hyväksyttiin kokouksessa 1.1.1934 ja allekirjoitettiin Vihtori Mänttärin talossa 24.3.1934. Vihtori Mänttäri toimi sukuyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana kuolemaansa eli vuoteen 1938 asti.