Mänttärin Sukuyhdistyksen perustamisvaiheet

Tehtailija Vihtori Mänttäri Liikkalasta viritteli 1930-luvun alussa keskustelun sukuasioihin liikeneuvotteluissaan osuuskaupan johtaja Evert Mänttärin kanssa, jolloin sovittiin, että perustetaan sukuyhdistys. Mänttärin Sukuyhdistyksen katsotaan saaneen alkunsa, kun kotiseudullaan vieraillut pankinjohtaja Ville Mänttäri, maanviljelijät Alvar, Anton (Koivikko), Esa, Otto ja Ville Mänttäri, kauppamatkustaja Emil Mänttäri, työmies Erik Johan Mänttäri sekä Evert ja Vihtori Mänttäri kokoontuivat 9.10.1932 Sippolan kunnan Liikkalan kylän Mänttärinmäellä suvun muinaisen kantatalon paikkeilla Esa Mänttärin taloon keskustelemaan ja päättämään toimista sukuyhdistyksen perustamiseksi.

Vihtori Mänttärin johtaman valmistelevan toimikunnan laatimat säännöt hyväksyttiin kokouksessa 1.1.1934 ja allekirjoitettiin Vihtori Mänttärin talossa 24.3.1934. Niiden mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli kerätä sukuun liittyviä muistoja sekä tukea suvun jäsenten henkistä ja taloudellista kehitystä. Sukukokous tuli pitää joka vuosi, eikä sukuyhdistystä voitu lakkauttaa. Näitä sääntöjä ei kuitenkaan rekisteröity.

Sukuyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Vihtori Mänttäri kuolemaansa eli vuoteen 1938 asti sekä hänen jälkeensä Esa Mänttäri ja Arvo Mänttäri Mäkelän talosta. Sukukokous valitsi 12.7.1959 Esa Mänttärin ja Evert Mänttärin suvun kunniajäseniksi.

Toimitusjohtaja Evert Mänttäri suoritti eläkkeelle jäätyään 1960-luvulla Mänttärin suvun laajan tutkimuksen ja julkaisi sen sukukirjana vuonna 1972. Tämä loi pohjan koko sukuyhdistystoiminnan kehittämiselle.

Yhdistys rekisteröitiin vuonna 1964

Toiminnan laajentumisen takia sukuyhdistyksen säännöt ja organisaatio uudistettiin Evert Mänttärin johdolla ja Mänttärin Sukuyhdistys rekisteröitiin vuonna 1964. Sääntöjen mukaan "yhdistyksen tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä ja jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä henkistä ja taloudellista kehitystä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kerää Mänttärin sukuun liittyviä muistoja, perintätietoja ja esineitä sekä järjestää kokouksia ja pitää sukukirjaa. Yhdistys voi perustaa rahastoja sekä hankkia kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi avustaa varattomia ja vaikeuksissa olevia suvun jäseniä sairaustapauksisssa ja opintojen harjoittamisessa.

Sääntöjen mukaan suvun jäsenten puolisot ovat tasavertaisina yhdistyksen jäseniä, sukukokous pidetään neljän vuoden välein ja jäseniltä ei kanneta varsinaista jäsenmaksua, vaan tarvittavat varat kerätään yhdistykselle vapaaehtoisesti. Säännöt ovat edelleen voimassa ja ne voi lukea täältä.

Sukuyhdistyksen nykyinen organisaatio

Sukukokous

Kokous pidetään joka neljäs vuosi (kesäolympiavuosien heinäkuun toisena sunnuntaina). Kokous valitsee valtuuskuntaan puheenjohtajan ja 20–30 jäsentä.

Valtuuskunta

Kokous vähintään kerran vuodessa. Valitsee vuodeksi valtuuskunnan varapuheenjohtajan ja johtokuntaan seitsemän (7) jäsentä. Käsittelee toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajina eli suvun päämiehinä ovat toimineet Evert Mänttäri vuosina 1964–1976, Leevi Päivärinne vuosina 1976–1991, Jorma Mänttäri vuosina 1992–2012 ja Anssi Paasivirta vuodesta 2013 alkaen.

Sukukokus valitsi 11.7.1976 Evert Mänttärin suvun kunniapuheenjohtajaksi.

Johtokunta

Johtokunta johtaa sukuyhdistyksen toimintaa. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muut toimihenkilöt.

Sukututkimusjaosto

Sukututkimusjaosto oli johtokunnan alaisena vuosina 1995–2001 toiminut, noin 40 tutkijaa käsittänyt jaosto, jonka yhdyshenkilönä toimi Eero Mänttäri. Vuoden 2001 jälkeen sukututkimusjaosto on kokoontunut tarvittaessa Timo Huovilan johdolla.