HELSINKI Mänttärin Sukuyhdistyksen julkaisema ja kustantama Niinipuu-lehti palkittiin kulttuuri- mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultin Vuoden laatulehti -kilpailussa tsempparipalkinnolla Helsingin Kirjamessuilla viime vuoden lokakuussa.

Jo 14. kerran järjestetyn kilpailun tuomarina toiminut kirjailija–toimittaja Matti Rönkä kertoi arvioineensa kilpailutyöt niin ammatillisesti kuin journalistisesti.

– Koko ehdokasjoukko oli mukavan kirjava alkaen pienistä, tavattoman syvällisistä ja tieteellisiä artikkeleita sisältävistä lehdistä ulottuen hyvinkin ammatillisiin, kuten voittajaksi valitsemani lehti, joka on toisaalta myös edunvalvontalehti, hän totesi Niinipuu-lehdelle antamassaan haastattelussa.

Rönkä nosti voittajaksi Suomen Musiikintekijät ry:n Musiikintekijä-lehden.

– Koska on kuitenkin taiteentekijöistä kyse, lehti on väistämättä kiinnostava ihan jokaiselle lukijalle.

“Niinipuu ansaitsi palkintonsa"

”Mänttärin Sukuyhdistyksen Niinipuu-lehti ansaitsi itsevaltiaana toimineen palkintotuomarin mukaan kannustuksen.

– Näin siksi, että tällaista jaksetaan ja viitsitään tehdä, mikä omalla olemassaolollaan kertoo siitä, että lehti on tärkeä ja arvostettu, hän sanoi.

Mänttärin sukukin ehti tulla Röngälle tutuksi hänen oltua omien sanojensa mukaan “Sippolan kotivävynä” 25 vuotta entisen puolisonsa, kulttuuritoimittaja–kirjallisuuskriitikko Suvi Aholan myötä. Hän on itse huomattavasti pienemmän suvun edustaja.

– Kaikki Suomen Röngät ovat keskenään sukua ja tavallista umpimaatiaista sellaista. Eräs rassukka esi-isämme on merkitty veroluetteloihin jo 1500-luvun alussa. Minulle on tavattoman tärkeä asia mieltää oma sukuhistoria ja sen 16 sukupolvea, jonka tiedän aika tarkkaan, hän kertoi.

– Näiltä osin voin hyvin kuvitella sen, miten Mänttärien suku mieltää itsensä jäseneksi lenkiksi pitkässä ketjussa. Sitä kautta näiden yksittäisten ihmisten – olivatpa he nykypäivän ihmisiä tai muisteloita menneestä – mikrohistoria ja siitä yleisemmäksi kasvaminen on ajatuksena äärimmäisen tärkeä, Rönkä jatkoi.

Painetun median uhkakuvat huolettavat

Rönkä edustaa itse perinteisen median ammattilaista.

– Olen kuunnellut viimeiset 15 vuotta puhetta perinteisen median kuolemasta. Toisaalta se porskuttaa, mutta porskuttaa eri lailla kuin mitä aiemmin.

Hän muistutti, että muutosta alalla tapahtuu koko ajan ja arveli, että jotkut täsmäjulkaisut toimivat yhä vaikkapa juuri printtimuodossa.

– Sitä en osaa sanoa, onko tällainen sukulehti sen kaltainen, mutta uskon, että sukuyhdistys vielä monta vuotta elää ja tekee painettua sukujulkaisua, Rönkä uskoi.

– Toisaalta harrastustoiminnassa myös erilaiset sähköiset palvelut ovat nopeita. Ne ovat erinomaisen helppoja kanavia esimerkiksi tilaisuuteen ilmoittautumisissa, osallistumisten varmistamisssa ja pikatiedustelujen järjestämisessä, hän muistutti.

– Kaikki löytävät oman roolinsa.

Uutismies diktaattorina. Tuomarina toiminut kirjailija–toimittaja Matti Rönkä kertoi läpikäyneensä kaikki 53 kilpailulehteä ammatillisesti ja journalistisesti.

"Irrallista kuvakoristelua ja Disney-somuutta"

Vuoden laatulehti -kilpailun tuomari luki peräjälkeen yhteensä 53 kilpailuun osallistunutta julkaisua.

– Koin myös ahdistusta ja minusta tuntui, että tästä kuplasta loppuu happi. Joitakin reikiä siihen palloon pitäisi puhkoa välillä, Matti Rönkä totesi voittajia julkistaessaan.

– Kun joka sana ja kuva oli jokaisessa lehdessä sellainen oikeaoppisen söpöstelevän propagandistinen, hän perusteli ahdistuksensa syytä.

Taiton pitää helpottaa lukemista

Hän antoi ammatillisia risuja monen kalliisti lehden sekavuudelle.

– Kyllä tekstityypin välistyksen, palstanleveyden, täytyy olla sellainen, että se helpottaa lukemista. Taitto ja typografia olivat monissa kalliistikin tehdyissä lehdissä hämmästyttävän hankalia ja tukalia, Rönkä ruoski lehden tekijöitä.

Entisenä kuvatoimittajana hän kiinnitti erityistä huomiota kilpailulehtien kuvitukseen.

– Se oli monesti irrallista koristelua ja – toistan – söpöstelyä, sellaista Disney-somuutta, jossa korostui mielipiteen muokkauselementti, diktaattoriksi itsensä julistanut tuomari sanoi.

Rönkä kuitenkin myös ilahtui lehtiä lukiessaan.

– Kiitos, että sain lukea.

– Viime kädessä yleisö on se, joka päättää, mitä lehteä luetaan, kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultin puheenjohtaja Tuomas Rantanen muistutti.

Some-sisällöt vs. painettu lehti

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultin puheenjohtaja Tuomas Rantanen korosti, että kaikkia lehtiä voi tehdä aina paremmin kuin niitä nyt tehdään.

– Jokainen lehdentekijä miettiköön tykönään kritiikin sanoja, mikä niistä osuu niinsanotusti omaan pirtaan, hän kannusti.

Rantanen nosti esille Kultti-liiton jäsenlehti Vihreä langan painetun lehden lakkauttamisen,  sillä hän pitää asia liiton näkökulmasta katsottuna ikävänä viestinä.

– Varsinkin, kun päätöksen perusteluihin liittyi sellaista kommentointia, ettei tarvita lehteä, kun on sosiaalinen media. Meidän kaikkien täytyy kysyä, mistä sosiaalisessa mediassa olevat sisällöt ovat tulevat.

– Jos lehdet loppuvat ja on vain sosiaalinen media, niin mikä silloin on maailmankuva tai tiedotusvälineiden kuva, joka meillä on. Eli kyllä tässä on vielä paljon tekemistä. Viime kädessä se on aina yleisö, joka lopulta päättää, mitä lehteä julkaistaan. Tätä kannattaa kunkin kuluttajana miettiä, mistä on kysymys, Rantanen jatkoi.

Kilpailun voittajaksi Matti Rönkä valitsi Musiikintekijä-lehden. Palkinnon noutivat lehden päätoimittaja Sanna Korkee ja graafikko Tuukka Lindqvist (vas.).

Vuoden laatulehti -kilpailun voittaneen Musiikintekijä-lehden ja tsempparipalkitun Niinipuun lisäksi Rönkä palkitsi tyyli-, ulkoasu- ja paras logo -kunniamaininnalla Tiede & edistys -lehden ja aatteellisella kunniamaininnalla Taito-lehden.

Kalevalaisten Naisten Liiton Pirta-lehti palkittiin kilpailun yleisöäänestyksen suosikkina.

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultin jäseninä on lähes 200 pienlehteä. Liitto edustaa jäsenlehtiään Julkisen Sanan Neuvostossa.

Helsingin Kirjamessut järjestetään näin poikkeusvuonna verkossa 22.–25.10. Kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehtien liitto Kultti on mukana omalla virtuaalisella messuosastolla, joka on kävijöille ilmainen.