LAHTI Sukututkimuksesta ja omasta perimästään kiinnostuneet saivat aimoannoksen asiantuntevaa tietoa Päijät-Hämeen Mänttäreiden aluetapaamisessa viime tiistaina.

Sukupiireissä muoti-ilmiöksi nousseesta geneettisestä sukututkimuksesta kertoi Lahden seudun sukututkijat ry:n aktiivijäsen, sukututkimuskouluttaja Erkki Kiuru.

– DNA-tutkimus on vielä sen verran uutta, että se aiheuttaa monessa sukuseurassa koulutustarpeita, hän sanoi.

Kiuru muistutti, että geenitutkimus ei valehtele.

– Perinteisessä sukututkimuksessa käytetään hyväksi kirjallisia lähteitä, jotka voivat sisältää inhimillisiä virheitä ja kirjaamisesta johtuvia epäselvyyksiä. Sukututkimus perustuu aina myös tulkintoihin, Kiuru jatkoi.

DNA-tutkimukset puolestaan selvittävät ihmisen geeniperimää, joka on taltioituna ihmiskehon noin 10 miljoonan soluun, jonka jokaisessa tumassa on 46 kromosomia. Näistä 22 ensimmäistä kromosomiparia määrittelevät ihmisen perinnölliset ominaisuudet ja 23. pari määrittelee sukupuolen.

Erilaisia geenejä ihmisellä on noin 30 000.

– Kuluttajille suunnatuissa geenitutkimuksissa selvitetään vain promlle tuosta määrästä, Kiuru kertoi.

Kolme eri tutkimuslinjaa

DNA-tutkimuksella voidaan selvittää isälinja, äitilinja ja lähisukulaisuus eli kokonaisperimä.

– 20-vuotiaan isän perimä on lähellä hänen omaa perimää. 70-vuotiaan isän perimään ovat vaikuttaneet muun muassa asuinympäristö ja elintavat. Isälinjassa erilaiset mutaatiot ovatkin mahdollisia, vaikkakin sattumanvaraisia, Kiuru jatkoi.

Äitilinjan tutkimusten avulla selvitetään henkilön omaa DNA:ta. Äidiltä periytyviä mitokondrioita voidaan käyttää voidaan apuna yksilöntunnistuksessa.

– Usein äitilinjan selvitys on paljastanut virheitä perinteisessä sukututkimuksessa. Esimerkiksi 1600-luvulla vaimoja ei aina kirjattu virallisiin papereihin, Kiuru totesi.

Savolaistaustaisilla eniten osumia

Geenitutkimuksessa puhutaan osumista, kun löytyy samaa geeniperimää kantavia ihmisiä.

– Varsinkin savolaisia sukutaustoja omaavilla ihmisillä tulee eniten osumia. Esimerkiksi Family Tree DNA:n tutkimuksissa savolaisosumia on 6 000–8 000, kun vastaavasti Varsinais-Suomen ja Satakunnan osumia on vain noin 1 000.

Hän uskoi sen johtuvan siitä, että savolaiset ovat pitkälti muualta tulleita, kun läntisessä Suomessa ollaan eletty pidempään paikoillaan.

– Koska Mänttäreillä on hyvinkin kiinteät juuret Kymenlaaksossa (Liikkala, Sippola ja Vehkalahti) saattaa mänttäriläisille tulla hyvinkin noin 2 000 osumaa kaakkoissuomalaisiin henkilöihin, Kiuru arvioi.

Geneettisessä sukututkimuksessa aikatarkkuus on parhaimmillaan satoja vuosia.

– Perinteisessä sukututkimuksessa ollaan totuttu hyvinkin tarkkoihin päivämääriin, Kiuru muistutti.

Sukututkija korostaa, että Suomi ei ole ollut mikään eristäytynyt alue.

– Täältä on liikuttu hyvinkin vilkkaasti esimerkiksi Keski-Eurooppaan niin 1300-luvulla kuin varhaiskeskiajalla kaupankäynnin johdosta. Tämä on jättänyt jälkemme perimäämme, Kiuru sanoi.

Neljä testiyritystä hallitsee markkinoita

Isoimmat kuluttajille suunnattuja DNA-tutkimuksia tekevät yhdysvaltalaisyhtiöt Family Tree DNA, 23and Family Tree, MyHeritage ja Ansestry, jolla on eniten testattuja tietokannassaan.

– Lisäksi kuluttajatestejä tekee joukko pienempiä yhtiöitä, joista muun muassa Full Genomes Corp ehti markkinoida palveluitaan myös suomalaisille. Yritys vetäytyi Euroopan markkinoilta EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi, Kiuru kertoi.

Kuluttajatestien lisäksi viranomaiset, kuten poliisi, tekevät omia DNA-tutkimuksia.

– Tiede on sitten kokonaan oma maailmansa geenitutkimusten saralla. Alalle on tullut myös suomalainen toimija, sillä espoolaisyhtiö on alkanut tehdä urheilulääketieteen geenitestejä, Kiuru sanoi.

Suurin osa suomalaisista testatuista on Family Tree DNA:n tietokannassa. Yhtiö tekee myös viranomaistestejä.

– Testien välittäjiä kannattaa välttää ja tilata testi itse. Espoon poliisilaitoksella on parhaillaan tutkittavana yksi "välittäjäsotku". Tässä tapauksessa ihmiset ovat menettäneet jopa tuhansia euroja, kun ovat maksaneet välittäjätaholle, joka on luvannut hoitaa testin tilauksen testausyhtiöstä, hän varoitti.

Sukuseura ei omista testejä

Kiuru korosti, että mikään sukuseura ei omista testituloksia, vaan testit ovat aina henkilökohtaisia.

– Jos sukuseura on tukemassa testejä, on testattavan henkilön kanssa syytä tehdä kirjallinen sopimus, jolla henkilö velvoitetaan kertomaan ainakin pääpiirteet testituloksista, Kiuru vinkkasi.

Kuluttajatestit eivät ole perintöasioissa juridisesti päteviä testejä.

– Näissä tapauksissa geenitestin näyte tulee ottaa lääkärin valvonnassa, Kiuru sanoi.

Geneettiset testit ovat aina armottomia ja voivat paljastaa geeniperimästä dramaattistakin tietoa.

– Katastrofeja pitää välttää ja testeistä saatavia tietoja tulee käyttää harkiten. Kuluttajatestit eivät myöskään kerro sairauden perimästä kovinkaan paljon, Kiuru muistutti.

Kansainvälistä DNA-päivää vietetään keskiviikkona 25.4.

Lue myös Helsingin Sanomien juttu Ari Kolehmaisesta, joka on tutkinut Kolehmaisen sukua yli 20 vuotta.

Kirjavinkkejä:

• Marja Pirttivaara – Juuresi näkyvät. Geneettisen sukututkimuksen ABC (Siltala Publishing)
• Kiehtovat geenit – Mihin geenitietoa käytetään (Duodecim)