JYVÄSKYLÄ, KESKUSTA Keski-Suomen Mänttäreiden maakunnallinen tapaaminen kokosi viime lauantaina reilun 20 osanottajaa Jyväskylään suvun jäsenen isännöimään Vakiopaine-baariin.

– Kivoja tapahtumia tällaiset tapaamiset, tuumasi Konnevedeltä tilaisuuteen tullut Tarja Kytölä, joka oli huomannut tilaisuuden kutsun Niinipuu-lehdestä.

Konnevedellä asuva Tarja Kytölä työskentelee yrittäjänä. Kuva: Jarkko Mänttäri

Vehkalahdella syntynyt Kytölä on jo vuosikymenien ajan asunut Jyväskylän pohjoispuolella  Konnevedellä, ja toimii muun muassa maatilojen veroilmoituksia ja EU-tukihakemuksia tekevänä ja tieisännöintiä hoitavana yrittäjänä.

Kytölä on tyttönimeltään Suurnäkki, joita sukukirjassa on mainittu 188 henkilöä.

Lähes yhtä yleinen on Tarjan mummin sukunimi Kurittu, joita kirjassa mainitaan 157 henkilöä. Aluksi olikin vähän epäselvää, kumman suvun kautta hän Mänttäreihin kuuluu.

Ravintolan isäntä Matti Perälä (oik.) kertoi kulttuurikapakka Vakkarina tunnetun paikan vaiheista. Kuva: Jarkko Mänttäri

400-sivuinen juhlakirja

Sukuyhdistyksen terveiset tapaamiseen toi hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri. Kaksituntinen tilaisuus sujui vapaamuotoisen seurustelun merkeissä.

Kulttuurikapakka Vakkarina tunnetun ravintolan isäntä Perälän Masa sekä aiemmin yrityksessä mukana ollut Aira Airola kertoilivat Vakkarin värikkäistä vaiheista, jotka on koottu peräti 400-sivuiseen juhlakirjaan.

Kulttuurikapakan juhlakirja julkaistiin huhtikuun lopulla vuonna 2018.

Välillä sukutapaamisessa juotiin Vakkarin persoonallista kardemummakahvia Anne ja Jarkko Mänttärin tekemien voileipien kera, käytiin pöytäkuntien välinen tietokilpailu ja laulettiin yhdessä sekä Mänttärien sukulaulu että Keski-Suomen kotiseutulaulu.

Keskisuomalaiset Mänttärit uranuurtajia

Uraauurtavimpia Kymenlaakson ulkopuolisen aluetoiminnan saralla ovat olleet Keski-Suomen Mänttärit, jotka pitivät sukuyhdistyksen ensimmäisen paikallistapaamisen jo 8.2.1964 eli yli 60 vuotta sitten.

Tuolloin Laina Leppänen kutsui Evert Mänttärin Jyväskylän alueen sukutapaamiseen. Seuraava tapaaminen Keski-Suomessa pidettiin vuonna 1986, kolmas Tikan majalla Jyväskylässä huhtikuussa 1996 ja neljäs Palokan Pelimannitalolla Jyväskylässä kesäkuussa 2014.

Keski-Suomen Mänttärien yhteyshenkilönä toimii Anne-Riitta Mänttäri, joka jatkaa setänsä Jarkko Mänttärin jalanjäljillä.

Tietokilpailun voittanut pöytäkunta sai suun makeaksi. Kuva: Jarkko Mänttäri

Kaksi sukutapaamista toukokuussa, yksi syyskuussa

Maakunnalliset sukutapaamiset käynnistyivät sukuyhdistyksen julkaiseman lehden, Niinipuun, alkaessa ilmestyä maaliskuussa 1995. Tuona samana keväänä perustettiin myös Mänttärin Sukuyhdistyksen sukututkimusjaosto.

Tänä vuonna uusimpana maakuntana toimintaa aloiteltiin Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa.

Alueelliset sukutapaamisten sarja jatkuu seuraavaksi Hämeen Mänttärien osalta Lahdessa torstaina 15.5. ja Uudenmaan Mänttärien voimin Helsingissä maanantaina 8.9.

Yhteislaulua johdattelivat kitaroineen Markku Tuhkala (vas.) ja Jarkko Mänttäri.


FAKTA
Keski-Suomen kotiseutulaulu

Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat.
Ah, polut korpia kiertävät kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat!
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen.
Vuorien huippujen kauneus ylhä; ah, kotiseutua muistoineen.
Syntymäpaikka kun on sydän Suomen, siis sitä suottako kiittelisin?
Täällähän aukeni ens’ elon huomen, tänne ma toivon hautanikin.
Täällä on naapuri heimoni verta, täällä on ystävä voittamaton.
Tänne, ah, tänne on kaipaus kerta; täällä on kaikki mi kallista on!
Sävel: Ivar Widéen
Sanat: Martti Korpilahti