VANTAA, HIEKKAHARJU–KOUVOLA, LIIKKALA Mänttärin suvun geeniperimän pitkät juuret ovat selvillä. Tammikuussa 2018 alkaneen geenitutkimusprojektin tulokset julkistettiin Kuulutko sukuuni -tapahtuman yhteydessä viime lokakuussa.

– Nyt tutkitut Mänttärin miehet ovat R-linjaa, eivätkä suomalaiskansallista N-linjaa, jota on noin 60 prosenttia suomalaisista, Suomi DNA-projektin vapaaehtoisena koordinaattorina toimiva fysiikan tohtori, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Marja Pirttivaara kertoi.

– Kyse on harvinaisesta haploryhmästä, sillä matcheja (täsmäyksiä) ei ole tullut suvun ulkopuolelta. Tämä on pioneerityötä, sillä on todennäköistä, että nyt syntyy kokonaan uusi haara, hän jatkoi.

Geenitutkimusta varten testattiin neljä Liikkalan Mänttäriä ja yksi Tammelan Mänttäri. Testit valmistuivat Family Tree DNA:n omassa laboratoriossa Houstonissa Yhdysvalloissa.

Tammelan Mänttärit I-linjaa

DNA-tutkimuksen taustana oli selvittää Mänttärin suvun pitkät sukulinjat.

– Halusimme selvittää, missä Tuomas Abrahaminpoika Mänttäriä edeltävät polvet oikein ovat pesineet, valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta sanoi.

Sukukirjan ja historiallisen sukututkimuksen materiaalin avulla löytyi suvun kantaisästä suoraan alenevassa polvessa olevia miehiä.

– Toinen tavoite oli selvittää, löytyykö geneettistä yhteyttä Tammelan Mänttäreihin, joihin perinteinen sukututkimus ei ole tuonut sukuyhteyttä, Paasivirta jatkoi.

Liikkalan ja Tammelan Mänttärit ovat eri mieslinjaa.

– Se on nyt vahvistettu. Tammelan Mänttäreiden testihenkilölle tutkimus näyttää I-haploryhmää. Tulokset ovat niin kaukana toisistaan, että ainakaan sukunimiaikoina yhteistä esi-isää ei löydy, Pirttivaara kertoi.

Pääkaupunkiseudun Mänttärien aluetapaamiseen osallistuivat myös Sukuseurojen Keskusliiton puheenjohtaja Irina Baehr-Alexandrowsky (vas.) ja Suomi DNA -projektin hallinnoija Marja Pirttivaara sekä sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivaara.

Tarina jatkuu, draamaa riittää

Yksi testatuista on espoolainen Esa Mänttäri, jonka testinäytteestä otettiin varmistukseksi iso Y-kromosomitesti.

Testitulos vahvistaa, että Mänttärin miehet ovat hyvin erottuvaa R1b-haploryhmää, joka on hyvin läntinen haara. Sen esi-isät ovat liikkuneet alkuaikojen Afrikasta Eurooppaan Saksan kautta 3 000–4 000 vuotta sitten.

– Mänttäreihin johtava mieslinja on lähtenyt Keski-Euroopasta joskus 2 000–2 500 vuotta sitten, geneettiseen sukututkimukseen perehtynyt Erkki Kiuru Lahden seudun sukututkijoista analysoi.

Kiuru varovaisesti arvioi, että Kymenlaaksoon Mänttärin mieslinja on kulkeutunut joko 1500–1600-luvun sotien myötä tai jo varhaisemmin keskiajalla Suomenlahdella purjehtineiden tanskalaisten mukana tai merenkulkua hallinneen Hansa-liikkeen myötä.

– Toki ihan tavallinen rahvaskin on liikkunut tuollaisen matkan, kun aikaa siirtymiselle on ollut 1 500–2 000 vuotta eli 45–60 sukupolvea.

Kiurun mukaan vain 3–4 prosenttia suomalaisista kuuluu samaan R1b-haploryhmään.

– Suomalaisia on testattu Family Tree DNA:n kautta toistaiseksi melko vähän, joten on mahdollista, että vielä tulee löytymään lisää "lähisukua" Mänttäreiden kanssa.

Marja Pirttivaaran mukaan R-miesten joukosta löytyy muun muassa Romanovien hallitsijasukuun kuulunut keisari Nikolai I ja muita kuninkaallisia.

Haplo kertoo paikan sukupuussa

Geneettisessä sukututkimuksessa käytetyt isälinjaiset haplo-ryhmät (kreikan haplo = yksi, yksinkertainen, selkeä) kertovat yksittäisen ihmisen paikasta ihmiskunnan sukupuussa.

– Kaikki ihmiset maailmassa linkittyvät jollakin tavalla toisiinsa, Pirttivaara sanoo.

Mänttärin suvun kantaisä Tuomas Abrahaminpojan suoria jälkeläisiä on löytynyt DNA-tutkimuksen avulla noin 170 henkilöä.

Internetin yhteisöpalvelu Geni.comista löytyy Tuomas Abrahaminpoika Mänttärin julkinen profiili.

– Genistä voi saada paljon irti, jos kirjaukset ja sukulaisuussuhteet ovat kunnossa, Pirttivaara mainitsee.

Hän itse kuuluu Vehkalahdan Knaapien jälkeläisena Husgafvel-Vilken sukuun.

– Sukututkimus on ollut jo lapsuudesta asti intohimoni. Geenitutkimukseen olen perehtynyt viimeisten kymmenen vuoden ajan ja biotekniikkaan “sotkeuduin” ensimmäisen kerran jo 1990-luvun alussa, Pirttivaara jatkaa.

Ihminen kantaa historiaansa kromosomeissaan

 Ihmisessä on 23 kromosomiparia, joista 23. kromosomipari on sukukromosomi. Miehillä on XY- ja naisilla XX-kromosomipareja.

– Kromosomipareista toinen tulee äidiltä ja toinen isältä. Sen takia kannamme mukanamme historiaa ja menneisyyttä, Pirttivaara kertoi.

DNA-tutkimuksen isälinja selvitetään miesten Y-kromosomeista. Äitilinja selviää mitokondrio-DNA:sta, joka periytyy äideiltä kaikille lapsille  – tytöille ja pojille.

– Tämän perusteella suvun kantapariskunnan emännän naislinjaisesta jälkeläisestä saisi maailman tappiin saakka selville kantaäidin DNA:n, josta näkisi mistä hän on tullut, Pirttivaara jatkoi.

Mänttärin Sukuyhdistys on testauttanut lisäksi yhdellä Mäntlahden Reiden sukuhaaraan kuuluvalla naishenkilöllä mitokondrio-DNA:n.

(Juttua korjattu 2.7. kello 19.25: Alkuperäistä kappaletta "Kiurun mukaan vain 3–4 prosenttia suomalaisista kuuluu samaan ryhmään johtuen muun muassa siitä, että suomalaisia on testattu Family Tree DNA:n kautta toistaiseksi melko vähän. R1b on yleisempi Länsi- ja Varsinais-Suomessa, Itä-Suomessa harvinainen." on muokattu.

KUKA?
Tuomas Abrahaminpoika Mänttäri

  • Syntynyt 1610-luvulla. Kuollut Sippolan Liikkalassa 1691–1695 välisenä aikana.
  • Tuli vävyksi Pekka Sipinpoika Mänttärin taloon.
  • Talollinen, lautamies (1665) ja valtiopäivämies Kymenkartanon läänin talonpoikaissäädyn edustajana (1668).
  • Naimisissa Pekantytär (1. puoliso) Mänttärin ja Eelin Antintyttären (2. puoliso) kanssa.
  • Lapset Arvi, Abraham, Tuomas ja Eerik.