KOUVOLA, LIIKKALA Mänttärin Sukuyhdistyksen Kouvolan Liikkalan kylässä omistaman sukumuseon uudistustyö etenee museotoimikunnan tekemän suunnitelman pohjalta. Viime kevään koronavirustilanne muutti kuitenkin aikataulua.

Päättyneen syyskuun aikana museonmäellä Heinäkalliolla on tehty rakenteellisia perusparannustöitä. Johtokunta teki alkuvuodesta päätöksen, että vanhan hirsiaitan pärekatto uusitaan.

– Vesikatto on nyt muutettu peltikatoksi sen kestävyyden ja helpomman hoidon takia, johtokunnan sukumuseovastaava Ari Lehtomäki kertoo.

Kattoremontin yhteydessä museoalueen puuceen ilme ehostui ja sai uuden ulkolaudoituksen. Katto- ja puuceeremontin urakoi liikkalalainen rakennus- ja saneerausalan yritys Rakennus ja saneeraus S. Lehtomäki.

Sukuyhdistyksen johtokunta piti kokouksensa sukumuseolla viime lauantaina. Kuvassa Erkki Mänttäri (vas.), Ari Lehtomäki, Maija Vanhala ja Minna Mänttäri. Hybridikokoukseen etänä tietoverkon välityksellä osallistuivat Kaisu Venäläinen, Sari Riivari, Eetu Pesu ja Olli Sipilä.

Johtokunta: “Esineistöä ei kartuteta”

Museon uudistustyö vaatii myös rohkeutta.

– Jos museoesine on pahoin rikki, eikä edusta mitään erityisen ihmeellistä asiaa, niin poistoon vain, museotoimikunnan asiantuntijajäsenenä toimiva loimaalainen museoalan ammattilainen Iina Wahlström kannustaa.

– Rikkinäisestä esineestä voi olla vaikea hahmottaa käyttötapaa eli sen suoma informaatio on heikkoa tai jopa harhaanjohtavaa, hän jatkaa.

Sukuyhdistyksen johtokunta linjasi alkuvuoden kokouksessaan, että uusia museoesineitä ei pääsääntöisesti tilanpuutteen takia voida ottaa vastaan.

– Mikäli tarjottava esine on suvulle erittäin tärkeä, asiaa voidaan harkita, johtokunta toteaa päätöksessään.

Vanha aitta esittelee jatkossa sukumuseon maataloiuden tarve-esineitä, uudempi aittarakennus talonpoikaisperheen elämää.

Aitta, kamari ja verstas syntyvät

Museon uudelleenjärjestelyn tarkoituksena on tehdä sukumuseosta nykyistä kävijäystävällisempi ja houkuttelevampi uudistamalla muun muassa esineiden esittelytekstit.

Museotoimikunnan suunnitelman mukaan esineistöä ryhmitellään hieman uudelleen ja niiden ohessa olevat esittelytekstit uusitaan.

– Samalla uudistetaan museoalueen yleisöopasteita, museotoimikunta toteaa muistiossaan.

Vanha 1700-luvulla rakennettu hirsinen aitta esittelee jatkossa sukumuseolla olevia maatalouden tarve-esineitä.

Uudemman, vuonna 1996 Heinäkalliolle siirretyn kaksiosaisen aitan oikeanpuoleinen huone järjestellään “Marian ja Matin kamariksi”, joka esittelee kuvitteellisesti entisajan talonpoikaisperheen elämää.

Ajatus syntyi aitassa oleva nuoren emännän Maria Matintytär Mänttärin (taulu 4456) arkusta, jonka on valmistanut ilmeisesti hänen veljensä Anton Matinpoika Mänttäri (taulu 4373). Maria Matintytär avioitui Matti Kallenpoika Mänttärin (taulu 8600) kanssa. Perhe asutti Sippolan Liikkalan Kalle-Kustaan taloa.

Toinen aittahuone toimii jatkossa osin verstaana, johon kootaan erilaisia puuntyöstämiseen tarvittavia työvälineitä. Osa huoneesta toimii varastotilana, jonka kaapeissa säilytetään muun muassa sellaisia yksittäisiä museoesineitä, jotka eivät liity kokonaisuuteen.

Museonmäellä Heinäkalliolla järjestetään museoesineistön järjestelytalkoot ensi vuoden huhti- ja toukokuussa (24.–25.4. ja 15.–16.5.2021). Samalla museon alue siivotaan entistä ehompaan kuntoon. Muutokset sukumuseolla on määrä olla valmiina Myllykoskella ensi vuoden heinäkuussa pidettävään sukujuhlaan mennessä. Uudistunut museo on avoinna sukujuhlaviikonloppuna lauantaina 17.7.2021 kello 12–15.

Maassamme ainutlaatuinen sukumueo on toiminut vuodesta 1965 asti.

Virtuaalinen sukumuseo rakenteilla mobiiliverkkoon

Perinteisen sukumuseon rinnalla sukuyhdistys rakentaa virtuaalista sukumuseota Suomen Kotiseutuliiton eMuseo-palvelun avulla.

Sukumuseon kaikki esineet on kuvattu digitaaliseen muotoon viime ja edellisen vuoden aikana.

– Niinipuun toimitus on kerännyt esineisiin liittyviä tarinoita, jotka tullaan julkaisemaan esinekuvien yhteydessä eMuseo-palvelussa, toimitussihteeri Marko Wahlström kertoo.

Virtuaalinen museo toteutuu Mänttärin Sukuyhdistyksen ja Niinipuu-lehden verkkosivujen Sukumuseo-osioon ensi talven ja kevään aikana.

Digikamerat ovat taltioineet muistikorteille kahden vuoden aikana lähes kaikki museoesineet. Kuvassa länget, joita käytettiin hevosen valjastamiseen kärryjen eteen.

– Verkkosivuillemme tulevan linkin kautta kävijä pääsee klikkautumaan eMuseo-palveluun. Palvelun käyttö ei vaadi kirjautumista ja toimii kaikilla mobiililaitteilla, Wahlström selvittää.

Ihmisten elämäntarinat, vanhat valokuvat ja sukuyhdistyksen juurikylän kotitalojen tarinat tulevat nivoutumaan osaksi virtuaalimuseota sen toisessa vaiheessa.

Sukumuseon esineiden runko koostuu Mänttärinmäen vanhoista taloista kootuista maataloustyökaluista. Museossa on noin 250 esinettä, jotka on luetteloitu.

Museotavaroiden joukosta löytyi myös vanha plakaatti, joka kertoo, että “tällä paikalla sijaitsi Mänttärin sukuperheen suurpirtti noin 150 vuotta. Se paloi vuonna 1662 ja tuhottiin sodassa vuonna 1742, mutta rakennettiin aina uudelleen.

FAKTAA
Sukumuseo perustettiin vuonna 1965

  • Mänttärin Sukuyhdistys perusti sukumuseon vuonna 1965. Sen historian ensimmäinen museotoimikunta aloitti toimintansa syksyllä 1969.
  • Åbo Akademin kansatieteen opiskelija Anne Niemi järjesti museota kesällä 1999. Hän myös luetteloi museoesineet Museoviraston diaarisääntöjen mukaan sekä puhdisti ja järjesti ne näyttelyksi käyttötarkoituksen perusteella.
  • Alueellisen museoverkon mukaan Mänttärin sukumuseo kuuluu Kymenlaakson maakuntamuseon piiriin.
  • Kesällä 2009 maakuntamuseotutkija Marja Salmijärvi kävi tarkastuskäynnillä sukumuseossa. Hän laati muistion kehittämis- ja kartuttamiskriteereistä sekä tarinoiden keruusta.
  • Loppukesällä 2017 kaksiosaisen aittarakennuksen vanha peltikatto uusittiin kokonaan.