KOUVOLA, LIIKKALA Mänttärin Sukuyhdistyksen omistaman ja ylläpitämän uudistuneen sukumuseon virallisia avajaisia vietettiin Heinäkalliolla eli Museomäellä elokuun lopun auringon helliessä viime lauantaina.

– Sukumuseosta on pidetty vuosien varrella huolta erittäin monien talkoiden avulla – on korjattu kattoja vaihtamalla päreistä peltiin, kunnostettu ja viimesimpänä kuvattu esineistöä – ja sitä kautta edistetty museon toimintaa useiden sukupolvien ajan. Tästä suuri kiitos kuuluu osin jo menneille sukupolville, sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri totesi tervetuliaissanoissaan.

Mänttärin Sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri toivotti avajaisvieraat tervetulleiksi.
Mänttärin Sukuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Minna Mänttäri toivotti avajaisvieraat tervetulleiksi.

Virtuaalimuseon kehittäminen ja sukumuseon uudistus käynnistyivät vuoden 2017 valtuuskunnan kokouksesta.

– Tämän jälkeen tahti on ollut mänttärimäisesti ripeää ja nyt tänään voimme nähdä tämän kehitystyön tulokset, Mänttäri jatkoi.

Sukumuseon verkkomuseon ideanikkarina toiminut ex-valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta kertoi projektin synnystä.
Sukumuseon verkkomuseon ideanikkarina toiminut ex-valtuuskunnan puheenjohtaja Anssi Paasivirta kertoi projektin synnystä.

Sukumuseon perustaminen juontaa jo vuoteen 1934

Valtuuskunnan entinen puheenjohtaja Anssi Paasivirta kertoi, että päätös sukumuseon perustamisesta on tehty jo vuonna 1934 eli yhdistyksen perustamiskokouksessa.

Hän esitteli arkistojensa kätköistä löytynyttä kirjettä, jonka Suomen Museoliitto Aarne Äyräpään allekirjoituksella varustettuna oli toimittanut vuonna 1935.

– Yhdistys oli pyytänyt neuvoja siitä, miten museo pitäisi rakentaa ja miten sitä pitäisi kehittää. Sota-aikojen pysäyttäessä erilaiset hankkeet, sukumuseon varsinainen perustamispäätös tehtiin vuonna 1965, Paasivirta kertoi.

Hän iloitsi, että sukumuseo on nyt kehittynyt ja saanut rinnalleen verkkomuseon.

– Itse tutustuin virtuaalimuseoon ensimmäisen kerran Virossa, jossa museoissa oli näyttötauluja tarinoiden kuuntelua varten. Tänä päivänä vastaavia löytyy Suomesta ja se on täällä normaalia museotoimintaa.

– Mekin olemme nyt normaalin toiminnan kärkijoukoissa. Onnittelen sukuyhdistystä siitä, että se on ajanhermolla ja edelläkävijä, Paasivirta jatkoi.

Virallisen avajaisohjelman – puheiden ja musiikin – jälkeen oli aika kahvittelulle, vapaalle seurustelulle ja museoon tutustumiselle.
Virallisen avajaisohjelman – puheiden ja musiikin – jälkeen oli aika kahvittelulle, vapaalle seurustelulle ja museoon tutustumiselle.

Jatkokehitystä varten materiaalia tarjolla

Paasivirta kertasi, että virtuaalimuseohankkeen perustamisen yhteydessä valtuuskunnan työpajassa keskusteltiin ideasta tallentaa perintöä vaikkapa videoiden muodossa talteen ihmisten vielä eläessä.

– Toisaalta myös suvun asumismiljöiden kuvaaminen ja taltiointi nousivat esille. Mänttärinmäen talot onkin aikanaan kuvattu ja tallennettu suvun arkistoon, Paasivirta kertoo.

Mänttärin Sukuyhdistyksen hallussa on nyt myös Eero Mänttärin aikoinaan tekemä laaja Aini Rantasen haastatteluaineisto digitaalisena ja VHS-kasetteja muun muassa sukujuhlista.

– Henkilöiden elämäntarinat ovat myös kiinnostavaa sisältöä, hän evästi verkkomuseon jatkokehitystyötä.

Sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja, suvun päämies Olli Sipilä suoritti verkkomuseon ensilatauksen älypuhelimellaan Marko Wahlströmin pitämästä QR-koodista. Kuva: Minna Mänttäri
Sukuyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja, suvun päämies Olli Sipilä suoritti verkkomuseon ensilatauksen älypuhelimellaan Marko Wahlströmin pitämästä QR-koodista. Kuva: Minna Mänttäri

Ensilataus QR-koodin avulla

Valtuuskunnan nykyinen puheenjohtaja Olli Sipilä suoritti verkkomuseon virallisen avauksen skannaamalla QR-koodin puhelimellaan.

– Noin, ja tämä siirtyy verkkosivulle emuseo.fi/sukumuseo, josta löytyy Mänttärin sukumuseon digitoidut esineet, Sipilä totesi ensilatauksen suoritettuaan.

Esinekuvien lisäksi verkkomuseossa on lyhyet esittelyt museoesineistä. Tarinallisuutta tullaan vielä lisäämään.

Verkkomuseon on toteutettu Suomen Kotiseutuliiton ja Momeo Oy:n yhdessä kehittämän eMuseo-sovelluksen avulla. eMuseo toimii parhaiten mobiililaitteilla eli puhelimilla ja tableteilla. Verkkomuseon QR-koodi on kiinnitetty museon ulkoseinään ja myös museohuoneisiin.

Museovastaava Ari Lehtomäki (vas.) sai kunnian leikata uudistetun sukumuseon avajaisnauhan. Häntä avusti museoprojektia luotsannut Marko Wahlström. Kuva; Minna Mänttäri
Museovastaava Ari Lehtomäki (vas.) sai kunnian leikata uudistetun sukumuseon avajaisnauhan. Häntä avusti museoprojektia luotsannut Marko Wahlström. Kuva; Minna Mänttäri

Marian ja Matin kamari avattiin nauhan leikkauksella

Uudistunut sukumuseo koostuu nyt aiempaa selkeämmin kolmesta osasta: Marian ja Matin kamari, verstas ja aitta.

Museohuoneiden esineitä on ryhmitelty hieman uudelleen ja esittelytekstit on uusittu. Samalla on lisätty museoalueen yleisöopasteita, kunnostettu puucee-rakennus ja museoalue on saanut myös jäteastian.

Museovastaava Ari Lehtomäki sai kunnian leikata sukumuseon sinivalkoisen avajaisnauhan, joka oli ripustettu Marian ja Matin kamarin ovelle.

Esinetekstit on käynyt läpi sukuyhdistyksen valtuuskunnan jäsen ja museotoimikunnan asiantuntijajäsen Iina Wahlström, joka työskentelee näyttelyamanuenssina valtakunnallisessa Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla.

Inkeroislainen Mämmälän Pojat -yhtye esitti avajaistilaisuudessa triona yhdeksän kappaletta.
Inkeroislainen Mämmälän Pojat -yhtye esitti avajaistilaisuudessa triona yhdeksän kappaletta. Musisoimassa Ilari Ruotjoki, Eero Lehesoksa ja Olavi Ämtö.

Musiikkia, kuohumaljat ja kahvittelua

Sukumuseon avajaisten musiikkiohjelmasta vastasi inkeroislainen Mämmälän Pojat -yhtye kolmehenkisellä kokoonpanolla. Paikalla olivat soittajat Ilari Ruotjoki, Olavi Ämtö ja Eero Lehesoksa.

Yhtye esitti kappaleet "Satumaa", "Pieni polku" ja "Mirjamin valssi" sekä "Ilta Skanssissa", "Kerran saavuin satamaan", "Ruusut hopeamaljassa", "Mantshurian kukkuloilla", Joosef-Joosef" ja "Tammerkoski".

Kuohumaljojen jälkeen museoprojektia luotsannut Niinipuu-lehden toimitussihteeri Marko Wahlström esitteli niin museota kuin uudistusprpjektia. Avajaisten päätteeksi Liikkalan Heinäkalliolla eli Museomäellä nautittiin pullakahvit.

Tilaisuuden lopulla valtuuskunnan entiselle puheenjohtajalle Anssi Paasivirralle ojennettiin kunniakirja ja onnittelukukat hänelle valtuuskunnan kokouksessa viime keväänä myönnetystä kunniajäsenyydestä.

>> Sukumuseon verkkomuseo löytyy tästä